Valtakunnallisen kulttuuriluotsitoiminnan 15-vuotis juhlavuosi on nyt lopuillaan ja on aika tarkastella vuoden merkittäviä tapahtumia ja saavutuksia.  Aloitin valtakunnallisen toiminnan harjoittelijana alkuvuodesta 2021, jonka aikana uudistin Kulttuuriluotsin matkassa-blogia sekä keräsin sinne juttuja vapaaehtoisista ympäri Suomen. Samoihin aikoihin avattiin yhteinen Instagram-tili, jonne on kuluvan vuoden aikana nostettu esiin merkittäviä tapahtumia ja hetkiä.  Valtakunnallisen kulttuuriluotsitoiminnan verkosto kokoontui muutaman kerran vuoden aikana ja saimme osallistua muun muassa Piia Kleimolan innostustyöpajaan. Kokouksissa suunniteltiin myös 15-vuotisjuhlallisuuksia sekä vaihdettiin kuulumisia kaupunkien välillä.  Jyväskylässä juhlallisuuksiin kuului kaupungin pääkirjastolla 4.-24.10. esillä ollut 15 vuotta kulttuuriluotsin matkassa- näyttely, jossa esiteltiin kulttuuriluotsien monipuolista toimintaa. Näyttely kiinnosti laajasti ja kulttuuriluotsitoiminnalle saatiin sitä kautta n

”Jos miettii näitä luotsauksia, ne on niin antoisia tilanteita, ne on korvaamattomia eikä millään tavalla rahallisesti mitattavia. Ja jos ei sitä tunnetta oo, että se on itselle ja sille toiselle merkityksellinen, niin ei sitä sillon haluu tehä.” Loppukesästä 2021 kaksi ryhmää, yhteensä kahdeksan jyväskyläläistä kulttuuriluotsia, kokoontui muistelemaan luotsauskokemuksiaan. Yhdessä muistelu on siinä mielessä hedelmällistä ja hauskaa, että muiden muistot herättävät omia, osin unohduksissa olevia muistoja. Vaikka muistelemassa oli pienehkö ja eri pituisen kokemuksen omaava joukko luotseja, aineistosta saa monipuolisen kuvan siitä, mitä vapaaehtoisena luotsina toimiminen on tuonut elämään tai mitä luotsi on oppinut kohteestaan tai luotsattavalta. ”Mutta just se, että tapaa niin mielenkiintosia ihmisiä ja syntyy semmosia mukavia keskusteluja. Että mä oon kovasti nauttinu tästä.” Pohdittiin myös sitä, miten luotsitoiminta sijoittuu kaupungin kulttuurielämään, ja sitä miten tärkeää on tehdä

Valtakunnallinen kulttuuriluotsitoiminta on päässyt upeasti esille The Baring Foundationin julkaisuun Love in a Cold Climate: creative ageing in Finland . Julkaisuun on koottu esimerkkejä siitä, miten ikääntyvien ihmisten mahdollisuuksia luovalle toiminnalle on saatu parannettua Suomessa erilaisin keinoin. Julkaisun tavoitteena on tuoda esiin taiteen ja kulttuurin voima ikääntyvän itsemääräämisoikeudessa ja luovassa itseilmaisussa. Tämä puolestaan ehkäisee yksinäisyyttä sekä parantaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Viime aikoina kulttuurin hyvinvointivaikutuksia on tutkittu laajemminkin ja koronapandemia nosti huolen etenkin ikäihmisten syrjäytymisestä. Love in a Cold Climate - julkaisu nostaakin esiin konkreettisia toimintamalleja ja niiden tutkittuja vaikutuksia, joiden avulla luovuus voidaan sisällyttää ikääntymiseen (creative ageing). Kirjassa esitellään 18 erilaista hyvää käytäntöä, joista kulttuuriluotsitoiminta on yksi. Se nostaa esiin yhteisöllisen ja vapaaehtoistuuteen pe

Istun kotona työhuoneessamme, jota juhlavasti kutsumme kirjastoksi ja katselen kirjoja ympärilläni, niitä on joka puolella. Miksi niitä aina oikein hankkii, vaikka kerran viikossa teemme päätöksen: ei yhtään uutta kirjaa. Mutta lukeminen on ihmisen perusoikeus. Lukeminen on aivojen ruokaa siinä missä musiikki tai liikunta. Oli siis ihan luonnollista, että ”kulttuuriluotsiurani” alussa halusin lukupiirin. Ja nyt tuo samainen ryhmä on lukenut yhdessä 10 vuotta. Vihainen korona esti juhlamme, mutta ainahan voi juhlia, kun tauti taittuu. Kaikki jäsenemme ovat lähes alkuperäisväkeä. Innostus lukemiseen ja se, että löytyy hyvä syy lukea on  monelle meistä motivoiva tekijä. Lukevaa ihmistä ei voi luokitella joko työssäkäyväksi tai eläkeläiseksi. Syy on aina rakkaus kirjoihin ja niiden sisältöihin. Suurin osa lukemistamme kirjoista on uudempaa tuotantoa, niin kotimaista kuin esimerkiksi Nobel-palkittuja teoksia, mutta joitakin ajan aarteita myös. Lukupiiri ei vain lue itselleen, vaan se myös a

Tässä blogitekstissä kaksi Tampereen kulttuuriluotsitoiminnan vapaaehtoista kertovat omista kokemuksistaan ja siitä, mitä toiminta heille merkitsee. Tampereen luotsitoiminnasta kerrotaan enemmän aiemmin julkaistussa jutussa Tampereen luotsit ovat monessa mukana. ”Olen todella innostunut kulttuuriluotsina toimimisesta” Olen ollut kulttuuriluotsina vuodesta 2015 lähtien ja lähitori Kuuselan vertaisneuvonnassa olen toiminut saman verran. Vertaisneuvonnassa tapaamme palvelutalon ja lähiseudun asukkaita. Meillä on kaksi 45 minuutin aikaa joka kolmas viikko, jona aikana kerromme asiakkaille luotsitoiminnastamme ja eri kohteista sekä sovimme mahdollisesta luotsauksesta johonkin kohteeseen. Teemme luotsikaverini Marjon kanssa jonkin verran luotsauksia yhdessä ja hän on parini vertaisneuvonnassa. Luotsattavat asiakkaat saan luotsivälityksen ja vertaisneuvonnan kautta.  Kulttuuriluotsina minulla on monia mieluisia kohteita, mutta lempikohteitani ovat museot, kuten Tampereen taidemuseo, Sara Hild

"Onko tukka hyvin?” Tärkeä kysymys piristettävälleni Raitalle ja siksi vakavasti asiaan suhtautuen kuittasin, että oikein on hyvin.  "Lupasin yllättää sinut tällä kertaa ihan uudella jutulla ja siksipä ulkona odottaa riksapyörä. Lähdetään sillä pienelle ajelulle. Mennään katsomaan arboretumia ja siinä vieressä olevaa taidenäyttelyä. Sisälle emme koronasuositusten vuoksi voi mennä." Aurinko paistoi ja tukka hulmuten kiersimme upeaa arboretumia. Tuossa on se uusi kirsikkapuupuisto, huomasi Raita. Kyllä on kaunista, päärynäpuut olivat pudottaneet osan hedelmistään ja muutaman poimimme mukaamme. Puistossa pysähdyimme galleria Pihaton eteen. Kohta sisältä tuli ystävällinen nainen ja sanoi että koska ette voi tulla sisälle, niin osa näyttelyä tulee teidän luoksenne tähän ulos. Hän toi meille kolme teosta, esitteli ne ja kertoi niiden tarinan. Lisäksi saimme raparperimehua. Nam!  Hän pyysi luvan valokuvan ottamiseen ja pienen jutun laittamiseen someen heidän sivuilleen. Kysyttä

Sain kimmokkeen hakeutua koulutukseen, luettuani Jyväskylän kaupungin hyvinvointi-suunnitelman vuosille 2017-2021. Vammaisten kohdalla lukee muun muassa näin:  ”6.2 Tarjotaan mahdollisuus kulttuuriin ja harrastustoimintaan:  Liikunta- ja kulttuuriluotsitoimintaa vahvistetaan mm. järjestämällä alueellisia liikuntaluotsikoulutuksia ja lisäämällä luotsikoordinaattorin työaikaa.”  Olen itsekin vammautunut aiemmin vakavasti, joskin hyvin kuntoutunut. Olen mukana useissa vammais- ja potilasjärjestöissä. Oma kulttuurin ja taiteen harrastaminen oli vuosien saatossa turhaan vähentynyt, joten ajattelin tämän olevan hyvä harrastus, jossa pääsen samalla palvelemaan muita ja virkistämään ihmisten arkea. Olen luotsannut tavallisia tallaajia ja paljon myös erityisryhmiä. Tuonut kulttuuria ja taidetta tutummaksi ja helpommin lähestyttäväksi, madaltanut kynnystä osallistua. Taide ulkoilee-konseptissa olen vieraillut sairaalan kuntoutusosastolla. Siellä meitä luotseja on aina vähintään kaksi. Meillä on

Rovaniemellä kulttuuritarjontaa on paljon ympäri vuoden. Vapaaehtoisia, jotka mahdollistavat kaupunkilaisten pääsyn tämän tarjonnan luokse kutsutaan kulttuurikavereiksi.  Rovaniemen Neuvokas on kouluttanut kulttuuriväärtisaattajia vuodesta 2013 ja myöhemmin nimitys muotoutui kansankielisemmäksi kulttuurikaveriksi. Kulttuurikavereita on tällä hetkellä noin 44 ja heidän tehtävänä on toimia rohkaisijoina, oppaina ja kavereina madaltaen kynnystä lähteä kulttuurikohteisiin ja -tapahtumiin. Rovaniemellä on käytössä myös Kaikukortti, joka parantaa vähävaraisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuritapahtumiin.  Rovaniemen Neuvokas on yli 100 järjestön yhteenliittymä, jonka vastuullisena taustayhteisönä on vuodesta 1995 alkaen toiminut Rovaniemen Seudun Mielenterveysseura ry. Vapaaehtoistyön keskuksessa on mahdollista tehdä monenlaisia tehtäviä oman kiinnostuksen mukaan. Neuvokkaassa voi toimia esimerkiksi tukihenkilönä, asiointikaverina, pyöräluotsina, vapaaehtoisena kohtaamispaikoilla, puheli

Marta Swensson, Omenankukka-asetelma, 1989, öljy, Järvenpään kaupungin taidekokoelma. Kuva: Järvenpään taidemuseo Vuosi oli 2019, kun lähdimme Järvenpäässä sijaitsevaan Vaahterakotiin. Meitä oli kaksi kulttuuriluotsia paikalla ja menimme autollani mukanamme taulu ja aistimateriaalit. Paikalle saapui yhdeksän henkilöä kodin asukkaista sekä pari henkilökuntaan kuuluvaa. Esittelimme heille Järvenpään kaupungin taidekokoelmasta Martta Swenssonin öljyvärimaalauksen Omenakukka-asetelma vuodelta 1989. Meillä oli mukana aistimateriaalia, kuten kehrättyä villa- ja pellavalankaa, villaa, erituntoisia käytettyjä maalaussiveltimiä, puristettu värituubi, shakkinappula kangaspussissa sekä pienissä valkoisissa paperipusseissa erilaisia siemeniä. Lisäksi meillä oli mukana ruusun, kardemumman ja omenan tuoksua purkeissa. Tunnelma Vaahterakodissa oli lämmin ja odottava. Teimme asukkaille kysymyksiä, kuten mitä he näkevät taulussa? Sitten ensimmäiset innokkaat kertoivat näkevänsä rukin, shakkilaudan ja

Kulttuuriluotsitoiminta on käynnistynyt Kuopiossa vuonna 2010 ja sitä organisoi Kuopion kaupungin yhteisö- ja toimintakeskuspalvelut.  Palvelu on suunnattu ikäihmisille, jotka tarvitsevat apua osallistuakseen kulttuuririentoihin ja muihin tapahtumiin. Kulttuuriluotsitoimintaa tarjotaan Kuopiossa kaupunginteatteriin, Taidemuseoon, Kuopion Museoon, Korttelimuseoon, VB-valokuvakeskukseen, Kuopion Musiikkikeskuksen kaupunginorkesterin tapahtumiin ja Kuopion konservatorion tapahtumiin. Lisäksi on mahdollista vierailla erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja festivaaleilla.  Yksi tärkeä toimintamuoto kulttuuriluotseille on Kulttuuri kyläilee- malli, johon kuuluu esimerkiksi taidesalkkujen esittely palvelutaloissa, mikä mahdollistaa elämyksiä myös niille, kenen ei ole mahdollista fyysisesti päästä museoihin. Kuopion ja lähialueiden kulttuuritoimijat tarjoavat Lainattavia maailmoja, joita voi käyttää ja soveltaa eri kohderyhmien kanssa toimiessa. Tarjolla on Taidemuseon materiaalien lisäksi esime

Kouvolassa järjestettiin ensimmäinen kulttuurikaverikoulutus vuonna 2014. Toiminta käynnistyi Kouvolan kaupungin yhteisöpalveluissa kokeilumuotoisena ja sen tavoitteena oli edistää ikäihmisten pääsyä kulttuuritoiminnan pariin.   Myöhemmin toiminta kuitenkin laajeni kulttuurin lisäksi muihinkin sisältöihin ja uusiin kohderyhmiin. Nykyisin Kouvola-kaveritoimintaa organisoi kaupungin yhteisöpalvelut ja kaveria voi pyytää mukaansa kuka tahansa yli 18-vuotias kaupunkilainen, joka kaipaa kaveria lähteäkseen erilaisiin tapahtumiin. Vierailukohteina on esimerkiksi teattereita, museoita, musiikkikohteita, elokuvateattereita,kirjasto sekä urheiluseuroja ja -tapahtumia. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 9 aktiivista Kouvola-kaveria, jotka avustavat kaikenlaisia ihmisiä, pääosin ikäihmisiä, eri kohteisiin. Kouvolan kaupunki on antanut perintörahastosta avustusta toimintaan, jotta ihmiset ovat päässeet tilaisuuksiin edullisilla lipuilla, mikä lisää kulttuuripalveluiden saavutettavuutta.  "V

Tampereella on ollut kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöluotsitoimintaa vuodesta 2013 lähtien. Luotsit ovat Tampereen kaupungin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka lähtevät täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja tueksi esimerkiksi kävelylenkille, metsäretkelle, kuntosalille tai kulttuurikohteisiin.  Luotsitoiminnan kokonaiskoordinaatio on kaupungin kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:ssa ja luotsitoiminta on yksi osa-alue sen monipuolisessa toiminnassa. Niissä kaupungin yksiköissä, joissa luotsitoimintaa on, on oma luotsivastaavansa, jonka tehtävänä on luotsitoiminnan ohjaaminen ja kehittäminen omassa yksikössä. Tampereen kaupungin kulttuurikenttä on hyvin laaja ja samoin kulttuuriluotsien osallistumismahdollisuudet. Luotsausten lisäksi vapaaehtoiset ovat olleet mukana kehittämässä toimintaa ja osallistuvat toiminnan markkinointiin sekä vertaisneuvontaan kohtaamispaikoilla ja lähitoreilla. He hoitavat myös luotsivälityksen sekä avustavat museoiden ja arkistojen kokoelmatyössä. Vapaaehtoiset v

Eri paikkakuntien välisessä yhteistyössä on voimaa järjestettäessä kulttuurista vapaaehtoistyötä. Tästä on loistavana esimerkkinä Aijjoos-toiminnan, Kauhavan kaupungin sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien yhdessä kehittämä ja ylläpitämä kulttuurikaveritoiminta.  Toiminta syntyi yhteistyössä kirjasto- ja kulttuuritoimien sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa aloittamassa uuden palvelutoiminnan pilottihankkeessa vuonna 2015. Yhteistyön idea lähti pohjalaismaakunnissa toteutettavasta Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeesta. Kulttuurikaveritoiminta jäi pysyväksi toiminnaksi, ja sitä koordinoi Aijjoos-toiminta. Kulttuurikaveritoiminnan ajatuksena on tarjota apua niille, joille kulttuuritapahtumaan tai kulttuuri- ja taidepalveluihin osallistuminen on syystä tai toisesta vaikeaa. Kulttuurikaverit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat paikallisten kohteiden tarjontaan perehtyneinä vertaisohjaajina. Kauhavalla, Lappajärvellä ja Evijärvellä on hyvin virkeät kulttuuri- ja tapaht