Marraskuussa käynnistyneen kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen kehittämishankkeen tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä sekä edistää toiminnan aloittamista kunnissa. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää kuulla vapaaehtoisia ja heidän kokemuksiaan toiminnan järjestämisestä ja tukemisesta. Ennen hankkeen käynnistymistä lokakuussa 2018 tamperelaisille kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöluotseille järjestettiin työpaja, jossa he pääsivät pienryhmissä keskustelemaan siitä mikä on helpottanut heidän toimintaansa luotseina ja toisaalta mikä on vaikeuttanut luotsina toimimista. Marraskuussa samoja kysymyksiä kysyttiin Jyväskylän kulttuuriluotsitapaamisessa. Tampereen tilaisuuteen osallistui 40 osallistujaa. Jyväskylän tilaisuuteen osallistui 20 vapaaehtoista. Tampereella luotsit pohtivat vastauksia kysymyksiin kymmenessä pienryhmässä. Jyväskylässä ryhmiä oli neljä. Keskusteluiden päätteeksi ryhmien vastaukset käytiin läpi yhteisesti ja vapaaehtoisilla oli mahdollisuus tä

Kulttuuriluotsitoiminta sai vuonna 2018 uuden symbolin, kun taiteilija Outi Markkanen lahjoitti teoksissaan esiintyvän uteliaan koirahahmon, Piskin, kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen verkoston käyttöön. Piski-hahmo ilmestyi taiteilija Outi Markkasen (s.1951) teoksiin vuonna 1997. Taiteilija oli löytänyt koirahahmon luonnoskansiostaan ja innostui kehittämään sitä edelleen. Syytä sille, miksi Piski oli alun perin paperille luonnosteltu, ei Outi Markkanen osaa tarkemmin selittää. Ensimmäinen Piski-aiheinen teos oli linokaiverrus, jossa Piski puhalsi suustaan sydämenmuotoisen kuplan. Maailmaan eksyneen oloisesta hahmosta kehkeytyi vapaa kuljeksija, jota Outi Markkanen alkoi sijoittaa erilaisiin ympäristöihin. Ensimmäisen Piski-sarjan nimi Erään koiran tutkimuksia on lainattu Outi Markkasen lempikirjailijan Frans Kafkan novellilta. Taiteilijan mukaan nimi korostaa ”sen maailman absurdiutta”, jota Piski tarkastelee. Piski on seikkaillut Erään koiran tutkimuksia -sarjan l

Kansalaisten osallistaminen on nykyään hyvin muodikasta hallinnossa ja erityisesti kunnissa. Erilaisia osallistumishankkeita seuratessa on ainakin minulle monesti jäänyt vähän epäselväksi, mitä hyötyä kuntalasten osallistumisesta on. Asiaa on käsitelty myös Yhdyskuntasuunnittelu -lehdessä (2016:1 s. 92-94), joka julkaisi artikkelin osallistumisen hyödyistä ja niiden mittaamisesta. Artikkelin on kirjoittanut Antti Leskinen, joka toimii Tampereen kaupungin kuntademokratian kehittämispäällikkönä ja luotsitoiminnan valtakunnallisen koordinaatiohankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Antin mielestä osallistuminen on osa avointa hallintoa ja kunnallista demokratiaa, mutta sillä on todettu olevan myös monenlaisia muita hyötyjä - jopa taloudellisia. Osallistumisesta koituu hyötyjä erityisesti pitkällä aikavälillä, mutta niiden yksiselitteinen mittaaminen on vaikeaa. Tilanne on samanlainen kuin vaikkapa ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Joitakin hyötyjä voi mitata, mutta osallistumisen ko