Siirry pääsisältöön

Kulttuurilla hyvinvointia


Sain kimmokkeen hakeutua koulutukseen, luettuani Jyväskylän kaupungin hyvinvointi-suunnitelman vuosille 2017-2021.

Vammaisten kohdalla lukee muun muassa näin: ”6.2 Tarjotaan mahdollisuus kulttuuriin ja harrastustoimintaan: Liikunta- ja kulttuuriluotsitoimintaa vahvistetaan mm. järjestämällä alueellisia liikuntaluotsikoulutuksia ja lisäämällä luotsikoordinaattorin työaikaa.” 

Olen itsekin vammautunut aiemmin vakavasti, joskin hyvin kuntoutunut. Olen mukana useissa vammais- ja potilasjärjestöissä. Oma kulttuurin ja taiteen harrastaminen oli vuosien saatossa turhaan vähentynyt, joten ajattelin tämän olevan hyvä harrastus, jossa pääsen samalla palvelemaan muita ja virkistämään ihmisten arkea.

Olen luotsannut tavallisia tallaajia ja paljon myös erityisryhmiä. Tuonut kulttuuria ja taidetta tutummaksi ja helpommin lähestyttäväksi, madaltanut kynnystä osallistua. Taide ulkoilee-konseptissa olen vieraillut sairaalan kuntoutusosastolla. Siellä meitä luotseja on aina vähintään kaksi. Meillä on ollut siellä mukana yksi taiteilijan alkuperäistyö ja lisäksi Ateneumin taidejulisteita, joissa on kuuluisten suomalaisten taiteilijoiden maalauksia. Kaikilla on yleensä mielipide ja usein katselun lomassa kehkeytyy hyvinkin syvällisiä keskusteluja. Käymme osastoilla viikonloppuisin jolloin ei juurikaan ole kuntouttavaa toimintaa ja aika voi käydä pitkäksi. On ollut hienoa saada ihmisten ajatukset kääntymään omista huolista ja kivuista, vaikkapa lapsuuden muistoihin ja maisemiin. Kuntoutusosastolle menen uudestaan, kunhan korona hellittää.

Taiteella onkin tutkittu olevan vaikutuksia muun muassa paljon terveyspalveluita käyttävien potilaiden sairauksien helpottamisessa ja hoidossa. Taiteesta voi olla apua muun muassa mielenterveysongelmissa, sydän- ja verisuonitaudeissa, kroonisissa kivuissa ja sosiaalisissa ongelmissa. Britanniassa on kokeiltu kulttuuriresepti- ja lähetetoimintaa, joka vähentänyt asiakkaiden käyntiä perusterveydenhuollossa 37 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa 27 prosenttia. 

Kulttuuriluotsaus siis lisää kuntalaisten hyvinvointia, lisää osallisuutta ja myös ehkäisee syrjäytymistä.

Luotsitoiminta on tuonut minulle paljon uusia kohtaamisia, elämyksiä ja myös avartanut omaa maailmankuvaani. 

Kulttuuriluotsi Marge Miettinen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkistäytymistä, nuuskimista ja vertaiskokemuksia

Tampereen luotsit kävivät elokuussa vierailulla virkistäytymässä ja nuuskimassa uusia luotsausmalleja Jyväskylässä. Lue Riitta Vesannon kuvaus siitä, mitä mielenkiintoista matkan aikana tapahtui. Bussillinen meitä tamperelaisia kulttuuri- ja liikuntaluotseja vietti mieleenpainuvan, kauniin elokuisen päivän 23.8. Jyväskylässä paikallisten luotsien isännöiminä. Oli hienoa päästä itsekin luotsina luotsattaviksi! Matkalla pysähdyimme Korpilahdella, jossa pääsimme mukaan jo heti bussissa hauskalle aikamatkalle entisen Korpilahden elämään. Jokunen uskaltautui kirkolle johtavalle ”synninpolullekin”. Joimme kahvit satamassa ja kävimme Höyry-gallerian näyttelyissä. Höyry-galleria Korpilahdella. Päivä Jyväskylän Seminaarimäellä alkoi museokeskus Soihdussa, jossa Tiedemuseon museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen kertoi meille museosta ja Jyväskylän yliopiston nykyhetkestä upeassa Tissarin taidekokoelmahuoneessa.  Tissarin taidekokoelmahuoneessa Näyttelykeskus Soihdussa. Jakaannuimme kolmeen r

Piski - uteliaan kuljeskelijan matka kulttuuriluotsitoiminnan symboliksi

Kulttuuriluotsitoiminta sai vuonna 2018 uuden symbolin, kun taiteilija Outi Markkanen lahjoitti teoksissaan esiintyvän uteliaan koirahahmon, Piskin, kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen verkoston käyttöön. Piski-hahmo ilmestyi taiteilija Outi Markkasen (s.1951) teoksiin vuonna 1997. Taiteilija oli löytänyt koirahahmon luonnoskansiostaan ja innostui kehittämään sitä edelleen. Syytä sille, miksi Piski oli alun perin paperille luonnosteltu, ei Outi Markkanen osaa tarkemmin selittää. Ensimmäinen Piski-aiheinen teos oli linokaiverrus, jossa Piski puhalsi suustaan sydämenmuotoisen kuplan. Maailmaan eksyneen oloisesta hahmosta kehkeytyi vapaa kuljeksija, jota Outi Markkanen alkoi sijoittaa erilaisiin ympäristöihin. Ensimmäisen Piski-sarjan nimi Erään koiran tutkimuksia on lainattu Outi Markkasen lempikirjailijan Frans Kafkan novellilta. Taiteilijan mukaan nimi korostaa ”sen maailman absurdiutta”, jota Piski tarkastelee. Piski on seikkaillut Erään koiran tutkimuksia -sarjan l

Karkkilassa kulttuurikaveritoiminta on yksi tapa parantaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia

Karkkilassa kulttuurikaveritoimintaa kehitetään Kaikukortti- ja Elämyspolku-toiminnan rinnalla edistämään vapaa-ajanviettomahdollisuuksien saavutettavuutta. Kulttuurikaverikoulutus on avannut myös vapaaehtoisten silmiä vanhan tehdaskaupungin monipuoliselle kulttuuritarjonnalle .  9000 asukkaan vanhassa tehdaskaupungissa Karkkilassa on aktiivinen kulttuurielämä. On luontevaa, että Suomen eturivin elokuva-alan ammattilaisten Aki Kaurismäen ja Aleksi Salmenperän asuinkunnassa on aktiivinen elokuvakerho Kino Iglu. Sen sijaan erityislaatuinen yhteistyömalli on, että kerhon toimintaa pyöritetään yhteistyössä muun muassa etsivän nuorisotyön kanssa. Kokeilukulttuuri, sitkeys ja ennakkoluulottomuus kuvaavatkin hyvin kunnan kulttuurielämää.   Kino Iglu voisi olla Karkkilassa yksi luonteva kulttuurikaverikohde. Kaupungissa toimii myös paljon yhdistyksiä ja muita yksityisiä palveluntarjoajia, ja niiden ohella kaupungin omista palveluista löytyy kulttuurikohteita esimerkiksi kir