Siirry pääsisältöön

Kuopiossa kulttuuriluotsitoimintaa jo yli 10 vuotta


Kulttuuriluotsitoiminta on käynnistynyt Kuopiossa vuonna 2010 ja sitä organisoi Kuopion kaupungin yhteisö- ja toimintakeskuspalvelut.  Palvelu on suunnattu ikäihmisille, jotka tarvitsevat apua osallistuakseen kulttuuririentoihin ja muihin tapahtumiin.

Kulttuuriluotsitoimintaa tarjotaan Kuopiossa kaupunginteatteriin, Taidemuseoon, Kuopion Museoon, Korttelimuseoon, VB-valokuvakeskukseen, Kuopion Musiikkikeskuksen kaupunginorkesterin tapahtumiin ja Kuopion konservatorion tapahtumiin. Lisäksi on mahdollista vierailla erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja festivaaleilla. 

Yksi tärkeä toimintamuoto kulttuuriluotseille on Kulttuuri kyläilee- malli, johon kuuluu esimerkiksi taidesalkkujen esittely palvelutaloissa, mikä mahdollistaa elämyksiä myös niille, kenen ei ole mahdollista fyysisesti päästä museoihin. Kuopion ja lähialueiden kulttuuritoimijat tarjoavat Lainattavia maailmoja, joita voi käyttää ja soveltaa eri kohderyhmien kanssa toimiessa. Tarjolla on Taidemuseon materiaalien lisäksi esimerkiksi teatteri-, valokuva- ja musiikkilaatikko, historiallisia esineaineistoja sekä muistelusalkkuja. 

Kuopiossa toimii tällä hetkellä 12 kulttuuriluotsia. He ovat luotsausten lisäksi olleet mukana toiminnan esittelyssä erilaisissa yhteyksissä sekä olleet mukana suunnittelemassa ja kehittämässä toimintaa ja markkinointia. Tulevaisuudessa kulttuuriluotsitoimintaa on tarkoitus markkinoida lisää ja levittää tietoutta esimerkiksi uusille kohderyhmille.  

Kuopion museo avautuu yleisölle syksyllä 2021.

Haastattelin juttua varten kahta pitkän linjan kulttuuriluotsia, jotka molemmat ovat olleet toiminnassa hyvin aktiivisia ja omistautuneita. Kuopio on virkeä kulttuurikaupunki, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia luotsien ja luotsattavien vierailtavaksi.


”Kulttuuriluotsina jokainen tilanne on ainutkertainen”

Laila Mujunen on toiminut kulttuuriluotsina vuodesta 2013 ja on ehtinyt olla mukana monenlaisessa toiminnassa. Mukaan hän lähti ystävän suosituksesta, joka oli vinkannut luotsitoiminnasta kulttuurin aktiiviharrastajalle Lailalle. Hän on luotsannut ihmisiä museoihin, teattereihin ja musiikkitapahtumiin sekä esitellyt taidesalkkuja ja muita materiaalipaketteja palvelukeskuksissa. Kulttuuriluotsina toimimisen lisäksi hän on SPR:n ystävä kahdelle ikäihmiselle. Usein vapaaehtoistyöt limittyvätkin ja Laila luotsaa ystäviään myös kulttuurikohteisiin, kuten Puijoon tai kirkkokonsertteihin ystävien toiveiden mukaan. 

Kulttuuriluotseille tarjotaan Kuopiossa erilaisia koulutuksia ja Laila onkin osallistunut niihin aktiivisesti. Korona-aikana, kun luotsaukset ovat olleet tauolla, Laila kavereineen ovat perustaneet oman pyöräilyryhmän, jonka kanssa käyvät säännöllisesti erilaisissa kulttuuri- ja ulkoilukohteissa eri teemoihin, kuten runoihin tai ortodoksiseen kulttuuriin keskittyen. Pyöräilyryhmä on pitänyt Lailan mukaan mielen virkeänä ja tuonut kaivattua sosiaalista kanssakäymistä eikä luotsausten puuttuminen ole ehtinyt vaikuttamaan liikaa omaan mielialaan. Vaikka samaan aikaan Laila kaipaa sitä, että pääsisi taas tuomaan hyvää mieltä myös luotsattaville.

Mieleenpainuvimman hetken vapaaehtoisena Laila koki eräässä teatteriesityksessä, jossa oli luotsaamassa palveluasumisryhmää. Yksi rouvista oli ollut niin tyytyväinen kokemukseen ja Lailaan luotsina, että oli halunnut valita hänet pidempiaikaiseksi luotsiksi. Ystävyys SPR:n kautta on jatkunut siitä päivästä lähtien ja he ovat yhdessä jatkaneet kulttuurikohteissa käymistä ja tutkineet muun muassa ystävän valokuvamuistoja ja sukujuuria. Valokuvien ja niiden kuvailun kautta huononäköinen ystävä on saanut muistella elämänsä tärkeitä hetkiä. Sukututkimus ja tarinat ihmisten taustalla ovat Lailalle tärkeitä, sillä niiden kautta oppii paljon historiasta ja sukukulttuurista. 

Korttelimuseo on upea historiallinen kohde, johon Laila on luotsannut ihmisiä.

Toinen mieleenpainuva kokemus oli erään luotsattavan kanssa, joka oli aluksi jännittänyt todella paljon teatteriin lähtemistä, koska koki, ettei osaa pukeutua tai käyttäytyä oikein niin hienossa tilaisuudessa. Lisäksi luotsattavalla oli fyysinen vamma, joka myös nosti kynnystä kulttuuritapahtumiin osallistumiseen. Teatterikokemus oli ollut kuitenkin luotsattavalle erittäin hieno ja onnistunut sekä tuonut hänelle tunteen siitä, että kykenee ja pystyy osallistumaan jatkossakin kulttuuritilaisuuksiin. Lisäksi taidesalkun esittelyn kautta Laila on saanut monta onnistunutta kokemusta siitä, miten ihmiset eläytyvät kuviin ja kertomuksiin. Taidehetkien kautta moni on päässyt jakamaan itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä kokemuksia. 

Parasta vapaaehtoisena toimimisessa onkin Lailan mukaan se, kun voi olla hyödyksi toiselle ja voi antaa kokemuksia. Se on antoisaa myös itselle. Lisäksi kulttuuriluotsina tilanteet vaihtelevat ja vuorovaikutus on aina erilaista. Se onkin yllätyksellistä ja esimerkiksi sama näytelmä saa eri luotsattavien kanssa joka kerta eri ulottuvuuden, sillä tilanteet ovat ainutkertaisia. Lailan sosiaalinen luonne ja tausta työelämässä ovat tuoneet hänelle kohtaamis- sekä vuorovaikutustaitoja, jotka ovat olleet hyödyksi vapaaehtoisena toimiessa monenlaisten ja -kuntoisten ihmisten kanssa eikä vaikeita tilanteita ole tullut pitkän luotsihistorian aikana eteen.


”Kokemusten jakaminen tuo kaksinkertaisen ilon”

Tarina Maija-Liisa Partasen ryhtymisestä kulttuuriluotsiksi ei ole kaikkein perinteisin. Hän oli työnsä puolesta osallistunut kulttuuriluotsitoiminnan esittelyyn eräässä palvelutalossa ja kulttuuri-ihmisenä kysynyt lopuksi, että kuka haluaisi lähteä hänen kanssaan teatteriin. Yksi iäkäs herra oli vastannut, että hän haluaa lähteä ja sitten ryhdyttiinkin sanoista tekoihin ja Maija-Liisa liittyi kulttuuriluotsitoiminnan vapaaehtoiseksi. Siitä alkoi Maija-Liisan ja nyt jo edesmenneen Eskon pitkään jatkunut ystävyyssuhde, mihin mahtuu monenlaisia kokemuksia kulttuurista kalastamiseen. Luotsitoiminnan kautta Eskolle avautui uusi maailma, joka rikastutti merkittävästi hänen viimeisiä vuosiaan. Heitä yhdisti huumori ja samankaltaiset kiinnostuksenkohteet, tapaamiset olivatkin aina tulvillaan naurua ja keskustelua. 

Maija-Liisalla on myös kokemusta taidesalkkujen käytöstä niin muistisairaiden kuin vanhusryhmänkin kanssa. Salkut hän kokee todella höydyllisinä, koska taideteokset virittävät ihmiset monenlaisiin tarinoihin ja muisteluihin. Toiveena on jatkaa tätä toimintaa tilanteen taas niin salliessa. Maija-Liisa toimii tällä hetkellä ulkoiluystävänä yhdelle asiakkaalle kaupungin yhteisö- ja toimintakeskuspalveluiden kautta, mikä on hänelle myös mieluisaa vapaaehtoistoimintaa. Kaveriksi sattuikin kulttuurista kiinnostunut ihminen, jonka kanssa on tehty monenlaisia suunnitelmia ja ulkoiluystävästä tulee myös kulttuuriluotsi.

Parasta vapaaehtoisena toimimisessa on Maija-Liisan mukaan se, kun näkee että toinen nauttii, jolloin ilosta tulee kaksinkertainen ilo. Luotsattavista näkee, miten psyykkinen ja fyysinen terveys kohenee, kun he pääsevät osallistumaan kulttuuritapahtumiin. On tärkeää, että ihmisillä on jotain mitä odottaa ja mitä muistella. Maija-Liisa on kiitollinen siitä, että oma kunto ja elämäntilanne on sellainen, että hänellä on hyvä olla. Hän haluaisi jakaa tätä hyvää oloa muillekin ja olla yhteiskunnallisesti hyödyllinen. Koronan aikana tämä tarve jakamiseen on ollut erityisen paljon mielessä ja Maija-Liisa kokee, että haluaisi olla enemmänkin hyödyksi ja antaa aikaansa sitä tarvitsevalle. Vapaaehtoisena toimiessa hienoa on myös yllätyksellisyys, sillä koskaan ei tiedä, mitä kohtaamisista seuraa.

Iloa kulttuuriluotsina toimimiseen tuo myös se, kun näkee, miten esimerkiksi hyvä teatteriesitys koskettaa luotsattavan tunnemaailmaa ja miten hän eläytyy tilanteeseen. Ja se, kun pääsee keskustelemaan näistä kokemuksista. Iäkkäiltä luotsattavilta saa myös paljon kallisarvoista tietoa liittyen Suomen historiaan ja ihmisten kokemuksiin sekä perspektiiviä omaan elämään. Merkittävänä tekijänä kulttuuriluotsitoiminnassa Maija-Liisa kokee sen, että taustalla on luotsiyhteisö ja toimintaa koordinoiva tuttu työntekijä, johon voi aina tarvittaessa ottaa yhteyttä tai muuten vaan jakaa kokemuksiaan.


Kuopion taidemuseo on suosittu luotsauskohde ja tarjoaa myös lainattavia taidemateriaaleja.


Lisää tietoa Kuopion kulttuuriluotsitoiminnasta löytyy näistä linkeistä:

https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7488410/Kulttuuriluotsi-juliste/debb3f1c-c962-49b6-8a07-fb9bb2273fcf

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3234201


Kirjoittanut: Pipsa Niemi


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkistäytymistä, nuuskimista ja vertaiskokemuksia

Tampereen luotsit kävivät elokuussa vierailulla virkistäytymässä ja nuuskimassa uusia luotsausmalleja Jyväskylässä. Lue Riitta Vesannon kuvaus siitä, mitä mielenkiintoista matkan aikana tapahtui. Bussillinen meitä tamperelaisia kulttuuri- ja liikuntaluotseja vietti mieleenpainuvan, kauniin elokuisen päivän 23.8. Jyväskylässä paikallisten luotsien isännöiminä. Oli hienoa päästä itsekin luotsina luotsattaviksi! Matkalla pysähdyimme Korpilahdella, jossa pääsimme mukaan jo heti bussissa hauskalle aikamatkalle entisen Korpilahden elämään. Jokunen uskaltautui kirkolle johtavalle ”synninpolullekin”. Joimme kahvit satamassa ja kävimme Höyry-gallerian näyttelyissä. Höyry-galleria Korpilahdella. Päivä Jyväskylän Seminaarimäellä alkoi museokeskus Soihdussa, jossa Tiedemuseon museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen kertoi meille museosta ja Jyväskylän yliopiston nykyhetkestä upeassa Tissarin taidekokoelmahuoneessa.  Tissarin taidekokoelmahuoneessa Näyttelykeskus Soihdussa. Jakaannuimme kolmeen r

Piski - uteliaan kuljeskelijan matka kulttuuriluotsitoiminnan symboliksi

Kulttuuriluotsitoiminta sai vuonna 2018 uuden symbolin, kun taiteilija Outi Markkanen lahjoitti teoksissaan esiintyvän uteliaan koirahahmon, Piskin, kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen verkoston käyttöön. Piski-hahmo ilmestyi taiteilija Outi Markkasen (s.1951) teoksiin vuonna 1997. Taiteilija oli löytänyt koirahahmon luonnoskansiostaan ja innostui kehittämään sitä edelleen. Syytä sille, miksi Piski oli alun perin paperille luonnosteltu, ei Outi Markkanen osaa tarkemmin selittää. Ensimmäinen Piski-aiheinen teos oli linokaiverrus, jossa Piski puhalsi suustaan sydämenmuotoisen kuplan. Maailmaan eksyneen oloisesta hahmosta kehkeytyi vapaa kuljeksija, jota Outi Markkanen alkoi sijoittaa erilaisiin ympäristöihin. Ensimmäisen Piski-sarjan nimi Erään koiran tutkimuksia on lainattu Outi Markkasen lempikirjailijan Frans Kafkan novellilta. Taiteilijan mukaan nimi korostaa ”sen maailman absurdiutta”, jota Piski tarkastelee. Piski on seikkaillut Erään koiran tutkimuksia -sarjan l

Karkkilassa kulttuurikaveritoiminta on yksi tapa parantaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia

Karkkilassa kulttuurikaveritoimintaa kehitetään Kaikukortti- ja Elämyspolku-toiminnan rinnalla edistämään vapaa-ajanviettomahdollisuuksien saavutettavuutta. Kulttuurikaverikoulutus on avannut myös vapaaehtoisten silmiä vanhan tehdaskaupungin monipuoliselle kulttuuritarjonnalle .  9000 asukkaan vanhassa tehdaskaupungissa Karkkilassa on aktiivinen kulttuurielämä. On luontevaa, että Suomen eturivin elokuva-alan ammattilaisten Aki Kaurismäen ja Aleksi Salmenperän asuinkunnassa on aktiivinen elokuvakerho Kino Iglu. Sen sijaan erityislaatuinen yhteistyömalli on, että kerhon toimintaa pyöritetään yhteistyössä muun muassa etsivän nuorisotyön kanssa. Kokeilukulttuuri, sitkeys ja ennakkoluulottomuus kuvaavatkin hyvin kunnan kulttuurielämää.   Kino Iglu voisi olla Karkkilassa yksi luonteva kulttuurikaverikohde. Kaupungissa toimii myös paljon yhdistyksiä ja muita yksityisiä palveluntarjoajia, ja niiden ohella kaupungin omista palveluista löytyy kulttuurikohteita esimerkiksi kir