Rovaniemellä kulttuuritarjontaa on paljon ympäri vuoden. Vapaaehtoisia, jotka mahdollistavat kaupunkilaisten pääsyn tämän tarjonnan luokse kutsutaan kulttuurikavereiksi.  Rovaniemen Neuvokas on kouluttanut kulttuuriväärtisaattajia vuodesta 2013 ja myöhemmin nimitys muotoutui kansankielisemmäksi kulttuurikaveriksi. Kulttuurikavereita on tällä hetkellä noin 44 ja heidän tehtävänä on toimia rohkaisijoina, oppaina ja kavereina madaltaen kynnystä lähteä kulttuurikohteisiin ja -tapahtumiin. Rovaniemellä on käytössä myös Kaikukortti, joka parantaa vähävaraisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuritapahtumiin.  Rovaniemen Neuvokas on yli 100 järjestön yhteenliittymä, jonka vastuullisena taustayhteisönä on vuodesta 1995 alkaen toiminut Rovaniemen Seudun Mielenterveysseura ry. Vapaaehtoistyön keskuksessa on mahdollista tehdä monenlaisia tehtäviä oman kiinnostuksen mukaan. Neuvokkaassa voi toimia esimerkiksi tukihenkilönä, asiointikaverina, pyöräluotsina, vapaaehtoisena kohtaamispaikoill...

Marta Swensson, Omenankukka-asetelma, 1989, öljy, Järvenpään kaupungin taidekokoelma. Kuva: Järvenpään taidemuseo Vuosi oli 2019, kun lähdimme Järvenpäässä sijaitsevaan Vaahterakotiin. Meitä oli kaksi kulttuuriluotsia paikalla ja menimme autollani mukanamme taulu ja aistimateriaalit. Paikalle saapui yhdeksän henkilöä kodin asukkaista sekä pari henkilökuntaan kuuluvaa. Esittelimme heille Järvenpään kaupungin taidekokoelmasta Martta Swenssonin öljyvärimaalauksen Omenakukka-asetelma vuodelta 1989. Meillä oli mukana aistimateriaalia, kuten kehrättyä villa- ja pellavalankaa, villaa, erituntoisia käytettyjä maalaussiveltimiä, puristettu värituubi, shakkinappula kangaspussissa sekä pienissä valkoisissa paperipusseissa erilaisia siemeniä. Lisäksi meillä oli mukana ruusun, kardemumman ja omenan tuoksua purkeissa. Tunnelma Vaahterakodissa oli lämmin ja odottava. Teimme asukkaille kysymyksiä, kuten mitä he näkevät taulussa? Sitten ensimmäiset innokkaat kertoivat näkevänsä rukin, shakki...

Kulttuuriluotsitoiminta on käynnistynyt Kuopiossa vuonna 2010 ja sitä organisoi Kuopion kaupungin yhteisö- ja toimintakeskuspalvelut.  Palvelu on suunnattu ikäihmisille, jotka tarvitsevat apua osallistuakseen kulttuuririentoihin ja muihin tapahtumiin. Kulttuuriluotsitoimintaa tarjotaan Kuopiossa kaupunginteatteriin, Taidemuseoon, Kuopion Museoon, Korttelimuseoon, VB-valokuvakeskukseen, Kuopion Musiikkikeskuksen kaupunginorkesterin tapahtumiin ja Kuopion konservatorion tapahtumiin. Lisäksi on mahdollista vierailla erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja festivaaleilla.  Yksi tärkeä toimintamuoto kulttuuriluotseille on Kulttuuri kyläilee- malli, johon kuuluu esimerkiksi taidesalkkujen esittely palvelutaloissa, mikä mahdollistaa elämyksiä myös niille, kenen ei ole mahdollista fyysisesti päästä museoihin. Kuopion ja lähialueiden kulttuuritoimijat tarjoavat Lainattavia maailmoja, joita voi käyttää ja soveltaa eri kohderyhmien kanssa toimiessa. Tarjolla on Taidemuseon materiaalien lisä...

Kouvolassa järjestettiin ensimmäinen kulttuurikaverikoulutus vuonna 2014. Toiminta käynnistyi Kouvolan kaupungin yhteisöpalveluissa kokeilumuotoisena ja sen tavoitteena oli edistää ikäihmisten pääsyä kulttuuritoiminnan pariin.   Myöhemmin toiminta kuitenkin laajeni kulttuurin lisäksi muihinkin sisältöihin ja uusiin kohderyhmiin. Nykyisin Kouvola-kaveritoimintaa organisoi kaupungin yhteisöpalvelut ja kaveria voi pyytää mukaansa kuka tahansa yli 18-vuotias kaupunkilainen, joka kaipaa kaveria lähteäkseen erilaisiin tapahtumiin. Vierailukohteina on esimerkiksi teattereita, museoita, musiikkikohteita, elokuvateattereita,kirjasto sekä urheiluseuroja ja -tapahtumia. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 9 aktiivista Kouvola-kaveria, jotka avustavat kaikenlaisia ihmisiä, pääosin ikäihmisiä, eri kohteisiin. Kouvolan kaupunki on antanut perintörahastosta avustusta toimintaan, jotta ihmiset ovat päässeet tilaisuuksiin edullisilla lipuilla, mikä lisää kulttuuripalveluiden saavutettavuutta....

Tampereella on ollut kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöluotsitoimintaa vuodesta 2013 lähtien. Luotsit ovat Tampereen kaupungin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka lähtevät täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja tueksi esimerkiksi kävelylenkille, metsäretkelle, kuntosalille tai kulttuurikohteisiin.  Luotsitoiminnan kokonaiskoordinaatio on kaupungin kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:ssa ja luotsitoiminta on yksi osa-alue sen monipuolisessa toiminnassa. Niissä kaupungin yksiköissä, joissa luotsitoimintaa on, on oma luotsivastaavansa, jonka tehtävänä on luotsitoiminnan ohjaaminen ja kehittäminen omassa yksikössä. Tampereen kaupungin kulttuurikenttä on hyvin laaja ja samoin kulttuuriluotsien osallistumismahdollisuudet. Luotsausten lisäksi vapaaehtoiset ovat olleet mukana kehittämässä toimintaa ja osallistuvat toiminnan markkinointiin sekä vertaisneuvontaan kohtaamispaikoilla ja lähitoreilla. He hoitavat myös luotsivälityksen sekä avustavat museoiden ja arkistojen kokoelmatyössä. Vapaaehtois...

Eri paikkakuntien välisessä yhteistyössä on voimaa järjestettäessä kulttuurista vapaaehtoistyötä. Tästä on loistavana esimerkkinä Aijjoos-toiminnan, Kauhavan kaupungin sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien yhdessä kehittämä ja ylläpitämä kulttuurikaveritoiminta.  Toiminta syntyi yhteistyössä kirjasto- ja kulttuuritoimien sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa aloittamassa uuden palvelutoiminnan pilottihankkeessa vuonna 2015. Yhteistyön idea lähti pohjalaismaakunnissa toteutettavasta Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeesta. Kulttuurikaveritoiminta jäi pysyväksi toiminnaksi, ja sitä koordinoi Aijjoos-toiminta. Kulttuurikaveritoiminnan ajatuksena on tarjota apua niille, joille kulttuuritapahtumaan tai kulttuuri- ja taidepalveluihin osallistuminen on syystä tai toisesta vaikeaa. Kulttuurikaverit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat paikallisten kohteiden tarjontaan perehtyneinä vertaisohjaajina. Kauhavalla, Lappajärvellä ja Evijärvellä on hyvin virkeät kulttuuri- ja ta...

Lappeenrannassa kulttuurista vapaaehtoistyötä toteutetaan Piristäjät-palvelun kautta, jonka tavoitteena on virkistää tukea tarvitsevia kaupunkilaisia osallistumaan kulttuurin ja liikunnan pariin vapaaehtoisen piristäjän avulla.   Piristäjän kanssa voi lähteä esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin, kerhoihin, museoon, teatteriin, konserttiin, kirjastoon, urheilutapahtumiin tai kirkkoon. Toimintaa toteuttaa ja organisoi SPR yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimen kanssa ja sitä on järjestetty vuodesta 2014 asti ystävätoiminnan uutena muotona. Piristäjät-palvelu tekee yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa, kuten Lappeenrannan Palvelukeskussäätiön, Eksoten ja urheiluseurojen kanssa. Piristäjätoiminta on varsin monipuolista ja vilkasta, vuonna 2020 siinä oli mukana 118 koulutettua piristäjää ja vaikka viime vuosi oli haastava koronan vuoksi, piristettäviäkin kertyi jopa 1700 kappaletta. Lappeenrannassa tehtiin muun muassa ulkoilutuskeikkoja, kauppakassiapua sekä puhelinyst...