Lappeenrannassa kulttuurista vapaaehtoistyötä toteutetaan Piristäjät-palvelun kautta, jonka tavoitteena on virkistää tukea tarvitsevia kaupunkilaisia osallistumaan kulttuurin ja liikunnan pariin vapaaehtoisen piristäjän avulla.
Piristäjän kanssa voi lähteä esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin, kerhoihin, museoon, teatteriin, konserttiin, kirjastoon, urheilutapahtumiin tai kirkkoon. Toimintaa toteuttaa ja organisoi SPR yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimen kanssa ja sitä on järjestetty vuodesta 2014 asti ystävätoiminnan uutena muotona. Piristäjät-palvelu tekee yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa, kuten Lappeenrannan Palvelukeskussäätiön, Eksoten ja urheiluseurojen kanssa. Piristäjätoiminta on varsin monipuolista ja vilkasta, vuonna 2020 siinä oli mukana 118 koulutettua piristäjää ja vaikka viime vuosi oli haastava koronan vuoksi, piristettäviäkin kertyi jopa 1700 kappaletta. Lappeenrannassa tehtiin muun muassa ulkoilutuskeikkoja, kauppakassiapua sekä puhelinystävätoimintaa.
Yksi uusi ja laajasti kaupunkilaisia ilahduttava toimintamuoto on kesällä 2018 aloitettu sähköriksapyöräkyyditys, joka tarjoaa ilmaista liikkumisen iloa niille ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille, jotka eivät enää pääse pyöräilemään omin voimin. Riksan kuljettamiseen on koulutettu 17 vapaaehtoista ja kyytejä tarjotaan kesäkuukausina neljänä päivänä viikossa.
Lappeenrannan piristäjissä korostuu aktiivisuus, virkeys ja vahva tahto tehdä hyvää ympärillään. Kaikilla haastateltavilla piristäjillä on pitkä kokemus vapaaehtoistöistä ja he tekevät hyvin monipuolisesti erilaisia lyhyempi ja pidempiaikaisia piristyskeikkoja. Tässä tekstissä kerrotaan kolmen vapaaehtoisen kokemuksista ja näkemyksistä.
”Yhdessä on naurettu ja itketty”
Haastattelin blogitekstiä varten piristäjissä alusta asti mukana ollutta vapaaehtoista, joka halusi jäädä jutussa anonyymiksi. Hän on tehnyt erilaisia vapaaehtoistöitä jo yli 50 vuoden ajan eri organisaatioissa. SPR:n toiminnassakin hän on ollut jo kauan erilaisissa vapaaehtoistehtävissä, kuten ystävänä sekä saattohoidon tukihenkilönä ja halusi osallistua myös piristäjätoimintaan, kun luki siitä lehdestä. Toimintaan mukaan lähtemistä edesauttoi myös innostava koordinaattori, joka osasi motivoida vapaaehtoisia. Kun ystävän luokse usein mennään sisälle juttelemaan, piristäjän kanssa lähdetään ulos ja osallistutaan erilaisiin tapahtumiin. Tämä toimintatapa tuntui haastateltavalle mieluisalta, sillä hän on itsekin hyvin aktiivinen ja menevä henkilö, joka on kiinnostunut kulttuurista, ympäristöstä sekä ulkoilusta.
Piristettävien kanssa hän on käynyt muun muassa kävelyllä, konsertissa, teatterissa ja myös pidemmillä retkillä lähikuntien musiikkijuhlilla ja kulttuuriperintökohteissa. Jotkut piristettävät ovat olleet pidempiaikaisia tuttavuuksia ja lisäksi hän tekee piristyskeikkoja siellä täällä tarpeen mukaan. Haastateltava on myös toiminut pidemmän aikaa ja säännöllisesti piristäjänä palvelutalossa, jossa hän on ulkoiluttanut ikäihmisiä ja muistisairaita. Tämä onkin ollut varsinkin korona-aikana tärkeää toimintaa ja edesauttanut varmasti monen ikäihmisen kunnon ja mielen virkeyden säilymistä yli vaikeiden aikojen.
Haastateltavan mukaan parasta vapaaehtoisena toimimisessa on se, kun voi tehdä hyvää ja auttaa ihmisiä. Ymmärrys ihmisiä kohtaan kasvaa, oppii uusia asioita, saa erilaisia näkökulmia ja voi auttaa toisia omien kokemusten kautta. Kun antaa toiselle aikaa ja hyvää mieltä, saa siitä itsekin kiitollisen mielen. Yhdessä piristettävien kanssa on naurettu ja itketty. Rankinta on puolestaan se, kun joutuu luopumaan pidempiaikaisista tuttavuuksista sairauden tai kuoleman myötä. Vapaaehtoistyö onkin niin paljon muutakin kuin auttamista, siinä luodaan merkityksellisiä suhteita ja kontakteja sekä muistoihin jääviä kohtaamisia. Haastateltavan lempipaikkoja, joissa käydä piristettävien kanssa ovat linnoituksen alue, Saimaan ranta sekä Lappeenrannan kirkon ympäristö. Vaikka ulkoilutusten kautta vapaaehtoistoiminta on jatkunut, hän odottaa kuitenkin toiminnan normalisoitumista ja erilaisiin tapahtumiin osallistumista.
”Piristäjänä toimiminen rikastuttaa elämää”
Piristäjätoiminnassa vuodesta 2015 mukana on ollut Ulla Laakso, joka oli toiminut ennen piristäjiin mukaan lähtemistä muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoisena. Hän kuuli toiminnasta kaupungin tapahtumassa, jossa oli vapaaehtoisia piristäjiä kertomassa toiminnasta. Ulla halusi lähteä mukaan, koska kaipasi eläkepäiville lisää toimintaa ja sosiaalisia kontakteja. Piristäjänä hän on avustanut erilaisia ryhmiä tapahtumiin, toiminut piristäjänä säännöllisesti kahdelle ikäihmiselle sekä tehnyt satunnaisia piristyskeikkoja. Piristettävien kanssa on käyty teatterissa, elokuvissa, konserteissa, jumpassa, ulkoilemassa sekä erilaisissa tapahtumissa.
 |
| Piristäjät Ulla ja Seija palvelutalon olympialaisissa |
Ullan mielestä vapaaehtoisena toimimisessa on parasta sen antoisuus. Se antaa sisältöä elämään, mukavaa toimintaa sekä yhdessäoloa. Vapaaehtoistyö rikastuttaa elämää monella tavalla ja tuo iloa sekä piristäjille että piristettäville. Mieleenpainuvin kokemus Ullalla oli, kun hän pääsi osallistumaan piristettävän kanssa Suomi100- juhlaan, joka oli tarkoitettu veteraaneille. Juhlan merkitys ja tunnelma jäivät mieleen sekä kiitollisuus siitä, että vapaaehtoistyön kautta on mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin, joihin ei muuten pääsisi. Tämä puolestaan auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja opettaa paljon uusia asioita. Mieluisin paikka olla piristettävien kanssa on Ullan mielestä Armilan sairaalan ympäristö ja puisto, jossa hän ulkoiluttaa säännöllisesti asiakkaita. Usein lähiympäristöstä löytyykin paljon nähtävää, kunhan ihminen ensin saadaan avustettua ulos kotiympäristöstä.
”Saa kyytiä mieli ja kroppa, kun alla on riksaritarin hoppa”
Arto Tulkki on toiminut piristäjänä vuodesta 2017, jolloin hän eläkkeelle jäätyään kaipasi toimintaa ja törmäsi piristäjätoimintaan syysmarkkinoilla. Toiminta tuntui mielenkiintoiselta ja Arto on tehnyt vuosien varrella todella aktiivisesti erilaisia vapaaehtoistehtäviä. Hän on muun muassa ollut mukana markkinoimassa toimintaa, ollut ulkoilu- ja kävelytysapuna palvelutaloilla ja sairaalassa useasti viikossa sekä ollut piristäjänä tapahtumissa, konserteissa ja teatterissa. Näiden lisäksi Arto on ollut alusta asti mukana riksatoiminnassa keräämässä varoja pyörien huoltoon ja kyyditsemässä ihmisiä, jotka eivät pääse omin voimin liikkeelle. Kyyditettäville elämys on hieno ja vapaaehtoinen itse saa liikuntaa sekä hyvän mielen toisen auttamisesta. Riksat tuovat Arton mukaan iloa myös ympärilleen, kun autoilijat ja muut tiellä liikkujat hymyilevät ja vilkuttavat riksoille.
Parasta vapaaehtoistöiden tekemisessä on Arton mukaan se, että pysyy itse kunnossa ja pääsee auttamaan ihmisiä. Hän onkin pärjännyt vapaaehtoisena omien sanojensa mukaan oikein hyvin ja sosiaalisena ihmisenä tykännyt ihmisten kohtaamisesta. Arto korostaa sitä, että vapaaehtoistöissä mennään aina asiakkaiden ehdoilla ja heidän kuntonsa mukaan. Mieleenpainuvin hetki piristäjätoiminnan vapaaehtoisena Artolle oli ensimmäiset kerrat riksakuskina, kun hän kyyditsi iäkkäämpää henkilöä Lappeenrannan satamaan. Tilanteen ja kesäisen ympäristön lisäksi etenkin rouvan iloinen persoona jäi Arton mieleen. Mieluisia riksakyytireittejä ovat Arton mukaan sataman lisäksi torin alue, Pikisaari sekä ruskareitti korkeakoululta varuskunnalle.
Korona-aikana Arto on voinut jatkaa vapaaehtoistöitä palvelutalossa sekä kesällä riksakuskina. Häntä harmittaa kuitenkin se, että sairaalassa tehtävät piristysreissut ovat jääneet pois eikä vapaaehtoisten koulutuksia ja muita tapaamisia voida järjestää normaalisti. Mutta hänellä on kuitenkin luottavainen mieli ja lähestyvä kesäaika tuo mukanaan myös Artolle mieluisan riksatoiminnan.
Täältä voi lukea lisää riksatoiminnasta:
https://www.lappeenrannanuutiset.fi/paikalliset/1360924
Katso myös Lappeenrannan piristäjien esittelyvideo!
Kirjoittanut: Pipsa Niemi
Kommentit
Lähetä kommentti