Siirry pääsisältöön

Tarinoita eurooppalaisen kulttuuriperinnön kokoelmaan


Kulttuuriluotsien tarinoissa liikutaan Jyväskylän kulttuuriympäristöissä

Jyväskylän ensimmäinen auto kuvattu KeMussa

Kulttuuriluotsit yhdessä Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa osallistuivat keväällä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kirjoituskilpailuun, jossa kerättiin paikallisia tarinoita ympäri Eurooppaa. Tarinoiden kautta on tarkoitus tehdä paikallista kulttuuriperintöä tutummaksi ja samalla tuoda esille eri maiden kulttuurisia ja historiallisia yhteyksiä. 

Tällä kertaa luotsien tarinat eivät voittaneet rahapalkintoa, mutta he antoivat arvokkaan panoksen kulttuuriluotsitoiminnan ja Jyväskylän paikallishistorian tunnetuksi tekemisessä. Vastaavanlainen kulttuurinen vapaaehtoistoiminta on suhteellisen harvinaista Euroopassa, joten tarinoiden kautta oli hyvä mahdollisuus kertoa kulttuuriluotsauksen erilaisia tarinoita laajemmalle yleisölle. Samalla mainostettiin syksyisin järjestettävää kulttuurisuunnistusta, joka on useana vuonna ollut osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaviikon ohjelmaa. Tänä vuonna kulttuurisuunnistusta ei valitettavasti voitu järjestää vallitsevan koronatilanteen vuoksi.


Kulttuuriluotsit kampuskävelyllä

Kulttuuriluotsit kohtaavat vuosittain valtavasti erilaisia ihmisiä erilaisissa tilanteissa, niin luotsaustilanteissa kuin sattumalta. Sellaisesta oli kyse tässäkin, muutoin eivät nämä luotsien tarinat olisi päässeet julki. Kohtaamisissa on koko luotsitoiminnan ydin. Jyväskylän kaupunki tarjoaa monipuoliset puitteet näille kohtaamisille: kaupungin kulttuuritarjonta, arkkitehtuuri ja ympäristö suorastaan huokuvat paikallishistoriaa ja tunnettuja henkilöitä. 

Kulttuuriluotsien tarinoissa kuljetaan läpi henkilökohtaisen ja tunnetun historian, luonnon ja rakennetun ympäristön sekä kokemusten ja faktojen. Tarinoissa liikutaan fyysisesti ja mielikuvissa läpi yliopiston kampuksen, kaupunkialueen, museoiden ja rakennusten. Monilla luotseilla on kurssilla opitun tiedon lisäksi vahvoja omakohtaisia kokemuksia eri paikoista ja he haluavat jakaa näitä luotsattaville ja omalle lähipiirille. Näin siirretään kulttuuriperintöä ihmiseltä toiselle. Luotsit myös luovat kulttuuriperintöä järjestämällä näyttelyjä ja erilaisia tapahtumia.


Kampuskävely seminaarinmäellä

Yksi näistä tapahtumista on kulttuurisuunnistus, joka tarjoaa loistavan tilaisuuden esitellä kaupunkilaisille erilaisia, välillä vähän tuntemattomampiakin kohteita. Pysyvistä kohteista suunnistajat löytävät joka vuosi uusia puolia ja vaihtuvat kohteet tuovat uusia tarinoita ja elämyksiä. Näin ollen kaupunkilaiset ovat mukana kulttuuriperinnön ylläpitämisessä ja luomisessa. 

Tänä vuonna kulttuurisuunnistusta ei valitettavasti voitu järjestää vallitsevan koronatilanteen vuoksi, mutta samaisena ajankohtana järjestettiin Jyväskylän pyöräilyviikon perinteinen kuvasuunnistus -tapahtuma, jossa suunnistettiin kuvien perusteella eri puolilla kaupunkia sijaitseviin rastikohteisiin. Rastikohteina toimivat julkiset tai yhteisöjen omistamat rakennukset, maisemat tai teokset, joten myös kuvasuunnistuksen kautta on hyvä mahdollisuus tutustua Jyväskylän kulttuuriperintökohteisiin.


Opinportilta lähdettiin kampuskävelylle

Vuonna 2020 kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla Kasvun paikat, mikä tarjoaa loistavan mahdollisuuden jakaa tarinoita liittyen Jyväskylän ainutlaatuiseen historiaan suomalaisen sivistyksen kehtona. Jyväskylään perustettiin ensimmäinen suomenkielinen kansakouluopettajaseminaari, jossa koulutettiin opettajia eri puolille maata perustettaviin kansakouluihin. Kansakoulu takasi tasa-arvoiset mahdollisuudet lapsille sukupuoleen ja yhteiskuntaluokkaan katsomatta. 

Jyväskylällä on vahva perinne myös vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen puolella, joten kasvun paikat- teema tukee elinikäisen oppimisen näkökulmaa, joka on myös kulttuuriluotsitoiminnan ytimessä. Siihen kuuluu myös tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille ihmisryhmille, mikä puolestaan vahvistaa osallisuutta ja antaa ihmisille uusia kokemuksia ja mahdollistaa henkistä kasvua. Tyypillinen kommentti luotsattavilta on ollut jo pitkään ihmettelyn kautta saatava oivallus, ”Ai, en ole tiennytkään, että Jyväskylästä löytyy tällaistakin!”

 

Linkki kulttuuriluotsien tarinoihin (englanniksi):

https://www.europeanheritagedays.com/story/a06ae/Stories-of-the-art-and-culture-companions

 

Teksti: Kulttuuriluotsi Pipsa Niemi

Kuvat: Hanne Laitinen

Opinportti






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkistäytymistä, nuuskimista ja vertaiskokemuksia

Tampereen luotsit kävivät elokuussa vierailulla virkistäytymässä ja nuuskimassa uusia luotsausmalleja Jyväskylässä. Lue Riitta Vesannon kuvaus siitä, mitä mielenkiintoista matkan aikana tapahtui. Bussillinen meitä tamperelaisia kulttuuri- ja liikuntaluotseja vietti mieleenpainuvan, kauniin elokuisen päivän 23.8. Jyväskylässä paikallisten luotsien isännöiminä. Oli hienoa päästä itsekin luotsina luotsattaviksi! Matkalla pysähdyimme Korpilahdella, jossa pääsimme mukaan jo heti bussissa hauskalle aikamatkalle entisen Korpilahden elämään. Jokunen uskaltautui kirkolle johtavalle ”synninpolullekin”. Joimme kahvit satamassa ja kävimme Höyry-gallerian näyttelyissä. Höyry-galleria Korpilahdella. Päivä Jyväskylän Seminaarimäellä alkoi museokeskus Soihdussa, jossa Tiedemuseon museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen kertoi meille museosta ja Jyväskylän yliopiston nykyhetkestä upeassa Tissarin taidekokoelmahuoneessa.  Tissarin taidekokoelmahuoneessa Näyttelykeskus Soihdussa. Jakaannuimme kolmeen r

Piski - uteliaan kuljeskelijan matka kulttuuriluotsitoiminnan symboliksi

Kulttuuriluotsitoiminta sai vuonna 2018 uuden symbolin, kun taiteilija Outi Markkanen lahjoitti teoksissaan esiintyvän uteliaan koirahahmon, Piskin, kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen verkoston käyttöön. Piski-hahmo ilmestyi taiteilija Outi Markkasen (s.1951) teoksiin vuonna 1997. Taiteilija oli löytänyt koirahahmon luonnoskansiostaan ja innostui kehittämään sitä edelleen. Syytä sille, miksi Piski oli alun perin paperille luonnosteltu, ei Outi Markkanen osaa tarkemmin selittää. Ensimmäinen Piski-aiheinen teos oli linokaiverrus, jossa Piski puhalsi suustaan sydämenmuotoisen kuplan. Maailmaan eksyneen oloisesta hahmosta kehkeytyi vapaa kuljeksija, jota Outi Markkanen alkoi sijoittaa erilaisiin ympäristöihin. Ensimmäisen Piski-sarjan nimi Erään koiran tutkimuksia on lainattu Outi Markkasen lempikirjailijan Frans Kafkan novellilta. Taiteilijan mukaan nimi korostaa ”sen maailman absurdiutta”, jota Piski tarkastelee. Piski on seikkaillut Erään koiran tutkimuksia -sarjan l

Karkkilassa kulttuurikaveritoiminta on yksi tapa parantaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia

Karkkilassa kulttuurikaveritoimintaa kehitetään Kaikukortti- ja Elämyspolku-toiminnan rinnalla edistämään vapaa-ajanviettomahdollisuuksien saavutettavuutta. Kulttuurikaverikoulutus on avannut myös vapaaehtoisten silmiä vanhan tehdaskaupungin monipuoliselle kulttuuritarjonnalle .  9000 asukkaan vanhassa tehdaskaupungissa Karkkilassa on aktiivinen kulttuurielämä. On luontevaa, että Suomen eturivin elokuva-alan ammattilaisten Aki Kaurismäen ja Aleksi Salmenperän asuinkunnassa on aktiivinen elokuvakerho Kino Iglu. Sen sijaan erityislaatuinen yhteistyömalli on, että kerhon toimintaa pyöritetään yhteistyössä muun muassa etsivän nuorisotyön kanssa. Kokeilukulttuuri, sitkeys ja ennakkoluulottomuus kuvaavatkin hyvin kunnan kulttuurielämää.   Kino Iglu voisi olla Karkkilassa yksi luonteva kulttuurikaverikohde. Kaupungissa toimii myös paljon yhdistyksiä ja muita yksityisiä palveluntarjoajia, ja niiden ohella kaupungin omista palveluista löytyy kulttuurikohteita esimerkiksi kir