Sain osallistua ensimmäistä kertaa kulttuuriluotsikoordinaattoreiden
valtakunnalliseen verkostotapaamiseen Savonlinnassa 21.3.2019. Osanottajia oli
monilta paikkakunnilta ja näin meillä oli tilaisuus kuulla kokemuksia
erilaisista kulttuuriluotsitoiminnan sovelluksista.
Kulttuuri edistää hyvinvointia
Kulttuurin hyvinvointi vaikutukset ovat kiistattomat ja
siitä syystä kulttuurin hyödyntämistä pidetään keskeisenä tavoitteena muun
muassa kuntien osallisuus-, ja vanhuspalvelustrategioissa.
Teema kiinnostaa myös valtakunnallisesti, koska Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos kysyy nyt ensimmäistä kertaa, miten kunnat edistävät
asukkaidensa hyvinvointia kulttuurin avulla. Kulttuuri kunnan toiminnassa
-tiedonkeruulla selvitetään hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin
toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnassa;
- Onko laajaan hyvinvointikertomukseen sisällytetty kulttuuriin liittyviä tavoitteita?
- Onko kunnassa tehty päätös taiteen prosenttiperiaatteesta?
- Mahdollistaako kunta lasten taiteen perusopetukseen osallistumisen myös maksutta?
Kyselyn avulla kerätään valtakunnallista tietoa siitä, miten
taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä
kunnissa suunnitellaan, johdetaan ja arvioidaan.
Kulttuuriluotsi
Kulttuuriluotsitoiminta käynnistyi Jyväskylässä yli kymmenen
vuotta sitten ja idea on levinnyt laajasti eri puolille Suomea. Rinnalle on
kehittynyt uusia toimintamuotoja, kuten liikunta- ja ympäristöluotsit.
Samankaltaiselle toiminnalle on annettu muitakin nimiä: ”Piristäjät”,
”Kulttuurikaverit” tai ”Kulttuurikummit”. Toisaalta kulttuuriluotsi nimi pitää
sisällään erilaisia sovelluksia.
Kulttuurisen vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen Jämsässä
Jämsään on perustettu uusi setlementtiyhdistys,
Jämsänlaakson Setlementti ry. Tämän yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja
tehdä näkyväksi kulttuurin hyvinvointivaikutuksia. Yhdistys on mukana Mennään
yhdessä -teemaviikon toteuttamisessa. Järjestämme teemaviikolla tilaisuuden,
jonne saamme vieraaksemme valtakunnallisen kulttuuriluotsitoiminnan
koordinaattorin, Katri Leppisaaren.
Kutsumme tilaisuuteen erityisesti paikallisten kulttuuri- ja
eläkeläisyhdistysten edustajia, kaupungin kulttuuritoimen työntekijöitä ja
paikallisia taiteilijoita. Toivomme, että tilaisuus toimii innostavana
avauksena uudenlaiselle vapaaehtoistoiminnalle. Ehkä tavoitamme riittävän monta
asiasta kiinnostunutta ja voimme käynnistää yhteistyötä kirjaston,
kulttuuriyhdistysten ja paikallisten taiteilijoiden kanssa ja sen tuloksena
voimme viedä kulttuuria esimerkiksi vanhuksille. Ennen toiminnan käynnistämistä
on hyvä pohtia myös siihen liittyviä haasteita.
Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa
Kulttuurinen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa jo niin, että
tarjontaa on kysyntää enemmän. Arvelen, että syyt ovat monimutkaisia eikä
kysymys ole ratkaistu viestintää tai kulttuuriluotsitoiminnan markkinointia
lisäämällä. Kulttuurilla on edelleen elitistinen leima ja toisaalta ihmisillä
on taipumusta vähättelyyn itsensä suhteen. Vaatii vahvaa itseluottamusta pyytää
itselleen jotakin hyvää – olenko sen arvoinen, että ansaitsen tämän?
Vapaaehtoistoiminnan muotona luotsitoiminta vastaa
vapaaehtoistoisten tunnettuja toiveita; toimintaa voi osallistua itselle
sopivana ajankohtana, eikä se vie kerrallaan paljon aikaa. Koulutus on
mielenkiintoinen ja yhteisö rakentuu kulttuurista kiinnostuneiden ihmisten
välille nopeasti. Auttamisen halu on yksi yleisimmistä motivaatiotekijöistä ja
näissä tehtävissä se toteutuu.
Toinen epäsuhta kysynnän ja tarjonnan välillä näkyy myös
siinä, että erilaiset kulttuuritilaisuudet, museot ja näyttelyt kaipaavat lisää
yleisöä. Kulttuuriluotseja kouluttamalla taiteen saavutettavuus paranee ja
heistä kasvaa myös aktiivisia osallistujia.
Kulttuuriluotsitoiminnan kehittäminen kaipaa lisäresursseja
Kulttuuriluotsitoimintaa koordinoidaan nyt
valtakunnallisesti, mutta rahoitus on päättymässä syksyllä eikä
jatkorahoituksesta ole tässä vaiheessa varmuutta. Kehittyäkseen ja
laajentuakseen edelleen, rahoituksen jatkuminen olisi tarpeen.
Oma toiveeni on, että Kulttuuriluotsi -nimestä tulisi
rekisteröity tavaramerkki ja yläkäsite erilaiselle kulttuuriselle
vapaaehtoistoiminnalle. Käsitteen vakiintuminen edistäisi toiminnan
tunnettuutta, mutta kunnilla olisi mahdollista muokata toteutusta omiin
tarpeisiinsa ja resursseihinsa sopivaksi. Erilaisia julkaistuja malleja on jo
paljon, joten toiminnan käynnistäminen on tehty helpoksi.
Kulttuurisen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet on
huomioitu kulttuuriluotsitoiminnan lisäksi ajankohtaisissa julkaisuissa ja
kuntien hankkeissa. (Esimerkkien ohessa on mainittu, mikäli yhteistyötä tehdään kulttuuriluotsitoiminnan kanssa.):
- Kulttuuria kaikille -palvelun tavoitteet hallitusohjelmaan (Palvelu on yksi kulttuuriluotsihankkeen yhteistyökumppaneista.)
- Lukulähetti-toiminta Turussa
- Sippe-toiminta
- Kulttuuri-kyläilee toiminta Järvenpäässä (Kulttuuriluotsit ovat mukana toiminnassa.)
- Joensuun Kulttuurikimppa-hanke (Joensuu on mukana kulttuuriluotsitoiminnan yhteistyöverkostossa)
Kirjoittaja Anne Laimio on työskennellyt pitkään
järjestötyössä. Hän on toiminut kouluttajana ja työnohjaajana vapaaehtois- ja
vertaistoiminnan parissa ja seurannut kulttuuriluotsitoimintaa sen alkuvuosista
asti.
Hyvää pohdintaa Anne, siitä kiitos! Paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää, jotta kaikilla olis pääsy taiteen tai kultttuurin pariin ja vielä sellaisen minne itse kuikin haluaa ja toivoo.
VastaaPoista