Siirry pääsisältöön

Kulttuuriluotsitoiminta laajenee, mutta kaipaa systemaattista kehittämistyötä

Sain osallistua ensimmäistä kertaa kulttuuriluotsikoordinaattoreiden valtakunnalliseen verkostotapaamiseen Savonlinnassa 21.3.2019. Osanottajia oli monilta paikkakunnilta ja näin meillä oli tilaisuus kuulla kokemuksia erilaisista kulttuuriluotsitoiminnan sovelluksista.

Kulttuuri edistää hyvinvointia
Kulttuurin hyvinvointi vaikutukset ovat kiistattomat ja siitä syystä kulttuurin hyödyntämistä pidetään keskeisenä tavoitteena muun muassa kuntien osallisuus-, ja vanhuspalvelustrategioissa.

Teema kiinnostaa myös valtakunnallisesti, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kysyy nyt ensimmäistä kertaa, miten kunnat edistävät asukkaidensa hyvinvointia kulttuurin avulla. Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruulla selvitetään hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnassa;
  • Onko laajaan hyvinvointikertomukseen sisällytetty kulttuuriin liittyviä tavoitteita?
  • Onko kunnassa tehty päätös taiteen prosenttiperiaatteesta?
  • Mahdollistaako kunta lasten taiteen perusopetukseen osallistumisen myös maksutta?
Kyselyn avulla kerätään valtakunnallista tietoa siitä, miten taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa suunnitellaan, johdetaan ja arvioidaan.

Kulttuuriluotsi
Kulttuuriluotsitoiminta käynnistyi Jyväskylässä yli kymmenen vuotta sitten ja idea on levinnyt laajasti eri puolille Suomea. Rinnalle on kehittynyt uusia toimintamuotoja, kuten liikunta- ja ympäristöluotsit. Samankaltaiselle toiminnalle on annettu muitakin nimiä: ”Piristäjät”, ”Kulttuurikaverit” tai ”Kulttuurikummit”. Toisaalta kulttuuriluotsi nimi pitää sisällään erilaisia sovelluksia.

Kulttuurisen vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen Jämsässä
Jämsään on perustettu uusi setlementtiyhdistys, Jämsänlaakson Setlementti ry. Tämän yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tehdä näkyväksi kulttuurin hyvinvointivaikutuksia. Yhdistys on mukana Mennään yhdessä -teemaviikon toteuttamisessa. Järjestämme teemaviikolla tilaisuuden, jonne saamme vieraaksemme valtakunnallisen kulttuuriluotsitoiminnan koordinaattorin, Katri Leppisaaren.

Kutsumme tilaisuuteen erityisesti paikallisten kulttuuri- ja eläkeläisyhdistysten edustajia, kaupungin kulttuuritoimen työntekijöitä ja paikallisia taiteilijoita. Toivomme, että tilaisuus toimii innostavana avauksena uudenlaiselle vapaaehtoistoiminnalle. Ehkä tavoitamme riittävän monta asiasta kiinnostunutta ja voimme käynnistää yhteistyötä kirjaston, kulttuuriyhdistysten ja paikallisten taiteilijoiden kanssa ja sen tuloksena voimme viedä kulttuuria esimerkiksi vanhuksille. Ennen toiminnan käynnistämistä on hyvä pohtia myös siihen liittyviä haasteita.



Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa
Kulttuurinen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa jo niin, että tarjontaa on kysyntää enemmän. Arvelen, että syyt ovat monimutkaisia eikä kysymys ole ratkaistu viestintää tai kulttuuriluotsitoiminnan markkinointia lisäämällä. Kulttuurilla on edelleen elitistinen leima ja toisaalta ihmisillä on taipumusta vähättelyyn itsensä suhteen. Vaatii vahvaa itseluottamusta pyytää itselleen jotakin hyvää – olenko sen arvoinen, että ansaitsen tämän?

Vapaaehtoistoiminnan muotona luotsitoiminta vastaa vapaaehtoistoisten tunnettuja toiveita; toimintaa voi osallistua itselle sopivana ajankohtana, eikä se vie kerrallaan paljon aikaa. Koulutus on mielenkiintoinen ja yhteisö rakentuu kulttuurista kiinnostuneiden ihmisten välille nopeasti. Auttamisen halu on yksi yleisimmistä motivaatiotekijöistä ja näissä tehtävissä se toteutuu.

Toinen epäsuhta kysynnän ja tarjonnan välillä näkyy myös siinä, että erilaiset kulttuuritilaisuudet, museot ja näyttelyt kaipaavat lisää yleisöä. Kulttuuriluotseja kouluttamalla taiteen saavutettavuus paranee ja heistä kasvaa myös aktiivisia osallistujia.

Kulttuuriluotsitoiminnan kehittäminen kaipaa lisäresursseja
Kulttuuriluotsitoimintaa koordinoidaan nyt valtakunnallisesti, mutta rahoitus on päättymässä syksyllä eikä jatkorahoituksesta ole tässä vaiheessa varmuutta. Kehittyäkseen ja laajentuakseen edelleen, rahoituksen jatkuminen olisi tarpeen.

Oma toiveeni on, että Kulttuuriluotsi -nimestä tulisi rekisteröity tavaramerkki ja yläkäsite erilaiselle kulttuuriselle vapaaehtoistoiminnalle. Käsitteen vakiintuminen edistäisi toiminnan tunnettuutta, mutta kunnilla olisi mahdollista muokata toteutusta omiin tarpeisiinsa ja resursseihinsa sopivaksi. Erilaisia julkaistuja malleja on jo paljon, joten toiminnan käynnistäminen on tehty helpoksi.

Kulttuurisen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet on huomioitu kulttuuriluotsitoiminnan lisäksi ajankohtaisissa julkaisuissa ja kuntien hankkeissa. (Esimerkkien ohessa on mainittu, mikäli yhteistyötä tehdään kulttuuriluotsitoiminnan kanssa.):

Kirjoittaja Anne Laimio on työskennellyt pitkään järjestötyössä. Hän on toiminut kouluttajana ja työnohjaajana vapaaehtois- ja vertaistoiminnan parissa ja seurannut kulttuuriluotsitoimintaa sen alkuvuosista asti.


Kommentit

  1. Hyvää pohdintaa Anne, siitä kiitos! Paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää, jotta kaikilla olis pääsy taiteen tai kultttuurin pariin ja vielä sellaisen minne itse kuikin haluaa ja toivoo.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkistäytymistä, nuuskimista ja vertaiskokemuksia

Tampereen luotsit kävivät elokuussa vierailulla virkistäytymässä ja nuuskimassa uusia luotsausmalleja Jyväskylässä. Lue Riitta Vesannon kuvaus siitä, mitä mielenkiintoista matkan aikana tapahtui. Bussillinen meitä tamperelaisia kulttuuri- ja liikuntaluotseja vietti mieleenpainuvan, kauniin elokuisen päivän 23.8. Jyväskylässä paikallisten luotsien isännöiminä. Oli hienoa päästä itsekin luotsina luotsattaviksi! Matkalla pysähdyimme Korpilahdella, jossa pääsimme mukaan jo heti bussissa hauskalle aikamatkalle entisen Korpilahden elämään. Jokunen uskaltautui kirkolle johtavalle ”synninpolullekin”. Joimme kahvit satamassa ja kävimme Höyry-gallerian näyttelyissä. Höyry-galleria Korpilahdella. Päivä Jyväskylän Seminaarimäellä alkoi museokeskus Soihdussa, jossa Tiedemuseon museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen kertoi meille museosta ja Jyväskylän yliopiston nykyhetkestä upeassa Tissarin taidekokoelmahuoneessa.  Tissarin taidekokoelmahuoneessa Näyttelykeskus Soihdussa. Jakaannuimme kolmeen r

Piski - uteliaan kuljeskelijan matka kulttuuriluotsitoiminnan symboliksi

Kulttuuriluotsitoiminta sai vuonna 2018 uuden symbolin, kun taiteilija Outi Markkanen lahjoitti teoksissaan esiintyvän uteliaan koirahahmon, Piskin, kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen verkoston käyttöön. Piski-hahmo ilmestyi taiteilija Outi Markkasen (s.1951) teoksiin vuonna 1997. Taiteilija oli löytänyt koirahahmon luonnoskansiostaan ja innostui kehittämään sitä edelleen. Syytä sille, miksi Piski oli alun perin paperille luonnosteltu, ei Outi Markkanen osaa tarkemmin selittää. Ensimmäinen Piski-aiheinen teos oli linokaiverrus, jossa Piski puhalsi suustaan sydämenmuotoisen kuplan. Maailmaan eksyneen oloisesta hahmosta kehkeytyi vapaa kuljeksija, jota Outi Markkanen alkoi sijoittaa erilaisiin ympäristöihin. Ensimmäisen Piski-sarjan nimi Erään koiran tutkimuksia on lainattu Outi Markkasen lempikirjailijan Frans Kafkan novellilta. Taiteilijan mukaan nimi korostaa ”sen maailman absurdiutta”, jota Piski tarkastelee. Piski on seikkaillut Erään koiran tutkimuksia -sarjan l

Karkkilassa kulttuurikaveritoiminta on yksi tapa parantaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia

Karkkilassa kulttuurikaveritoimintaa kehitetään Kaikukortti- ja Elämyspolku-toiminnan rinnalla edistämään vapaa-ajanviettomahdollisuuksien saavutettavuutta. Kulttuurikaverikoulutus on avannut myös vapaaehtoisten silmiä vanhan tehdaskaupungin monipuoliselle kulttuuritarjonnalle .  9000 asukkaan vanhassa tehdaskaupungissa Karkkilassa on aktiivinen kulttuurielämä. On luontevaa, että Suomen eturivin elokuva-alan ammattilaisten Aki Kaurismäen ja Aleksi Salmenperän asuinkunnassa on aktiivinen elokuvakerho Kino Iglu. Sen sijaan erityislaatuinen yhteistyömalli on, että kerhon toimintaa pyöritetään yhteistyössä muun muassa etsivän nuorisotyön kanssa. Kokeilukulttuuri, sitkeys ja ennakkoluulottomuus kuvaavatkin hyvin kunnan kulttuurielämää.   Kino Iglu voisi olla Karkkilassa yksi luonteva kulttuurikaverikohde. Kaupungissa toimii myös paljon yhdistyksiä ja muita yksityisiä palveluntarjoajia, ja niiden ohella kaupungin omista palveluista löytyy kulttuurikohteita esimerkiksi kir