Kulttuuriluotsitoiminnan tulevaisuusnäkymiä ja haasteita - ammattilaisten pohdintoja

Kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen kehittämishankkeen myötä toimintaa tukevat ammattilaiset pääsevät keskustelemaan kulttuuriluotsitoimintaa valtakunnallisesti yhdistävistä tekijöistä - ja myös siihen liittyvistä haasteista. Tampereella järjestetyssä ensimmäisessä tapaamisessa osallistujat Jyväskylästä, Helsingistä, Turusta, Lahdesta, Kouvolasta, Kauhavalta, Savonlinnasta, Vesilahdesta ja Oulusta sekä Tampereelta keskustelivat kulttuuriluotsitoiminnan tulevaisuusnäkymistä ja hankkeelle asetetuista odotuksista. 

Vapaaehtoiset kulttuuriluotsit lähtevät seuraksi kulttuurin pariin henkilöille, jotka kaipaavat tukea kulttuuriosallistumisessa. Toiminta on hallituksen kärkihankkeiden mukaista ja lisäksi se auttaa edistämään kuntien osallisuussuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Silti verkostoon kuuluvien ammattilaisten huolena ovat toiminnalle suunnatut resurssit ja poliittisten päätösten vaikutus niihin. Kulttuuriosallistumista tukeva vapaaehtoistoiminta nähdään kunnissa arvokkaana, mutta toiminnan kaipaama ammattilaisen tuki ei välttämättä tule aina näkyville. Koordinaattorit toivovat, että Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa julkaistujen hyvinvointisuunnitelmien juurtuminen osaksi rakenteita helpottaisi perustelemaan kulttuuriluotsitoiminnan järjestämistä ja rahoittamista. Esimerkiksi Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa kulttuuriluotsitoiminta nähdään yhdenvertaisen osallisuuden ja toimijuuden toteuttamiskeinona.

Vapaaehtoistyöllä kulttuurin parissa on arvostettu asema ja se nähdään houkuttelevana tapana toimia vapaaehtoisena. Monissa kunnissa tulijoita kulttuuriluotsiksi olisi enemmän kuin voidaan ottaa mukaan. Toisaalta luotsitoimintaan liittyy tehtäviä, joihin on haastavaa löytää osallistujia. Tällaisia ovat esimerkiksi luotsivälityksen tehtävät, jotka vaativat sitoutumista ja tietotaitoa vapaaehtoiskeikkojen välittäjiltä. Vaikka keikkaluontoinen ja satunnainen vapaaehtoistyö sopii hyvin nykyajan vapaaehtoisille, monet kulttuuriluotseista ovat sitoutuneita ja toiminnassa on oltu mukana usean vuoden ajan. Osa vapaaehtoisista ottaa myös aktiivisesti kantaa kulttuuriluotsitoiminnan puolesta ja tahtoo olla mukana kehittämässä toimintaa.

Kulttuuriluotsin tehtäviin kuuluu sen viestittäminen, että kulttuuri kuuluu kaikille. Tulevaisuudessa räätälöidyn, erityisryhmille suunnatun, luotsitoiminnan tarpeen odotetaan kasvavan ja näin ollen myös vapaaehtoisten koulutustarpeet tulevat lisääntymään. Vaikka vapaaehtoistoiminta perustuu tavallisen ihmisen tiedoille ja taidoille, tuo valmistautuminen turvaa ja varmuutta vapaaehtoiselle. On tärkeää, että sitoutuneita vapaaehtoisia tuetaan, huomioidaan ja palkitaan, jotta motivaatio pysyä mukana toiminnassa säilyisi. Siksi toiminta vaatii nimetyn yhteyshenkilön tai koordinaattorin.

Monissa kunnissa toimintaa on markkinoitu erityisesti ikäihmisille, mutta silti se on avointa kaikille tukea kaipaaville täysi-ikäisille. Erityisesti nuorempia luotsattavia voi olla vaikeaa tavoittaa, jos yhä useampi viettää aikaa kotioloissa. Tarvittaisiin lisää nuoria vapaaehtoisia innostamaan toisia nuoria kulttuurin pariin. Nuoremmat vapaaehtoiset puolestaan kaipaavat toimintaan toisenlaista tukea kuin eläkeikäiset vapaaehtoiset, joita luotsitoiminta nykyisellään houkuttelee mukaan.

Kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on julkaistu tutkimuksia ja myös kulttuuriluotsitoiminnan vaikuttavuutta on tutkittu. (Tamperelaisten kulttuurin pariin luotsattujen kokemuksiin voi tutustua täällä.) Hyvistä kokemuksista huolimatta kaikissa kunnissa potentiaaliset asiakkaat eivät vielä ole löytäneet toiminnan pariin. Toimintaa on mallinnettu osana hankkeita ja myös vapaaehtoiset ovat vieneet viestiä eteenpäin omissa verkostoissaan.  Joissain kunnissa toiminta on hankkeen jälkeen hiipunut tai vapaaehtoiset ovat turhautuneet, kun asiakkaita ei olekaan tavoitettu.

Digitalisaation myötä kulttuuriluotsitoiminnasta on yhä helpompaa viestiä ajantasaisesti niin ammattilaisille kuin asiakkaille ja vapaaehtoisillekin. Lisäksi se helpottaa valtakunnallista yhteydenpitoa toimintaa koordinoivien ammattilaisten kesken. Digitaaliset sovellukset voivat tarjota myös apua yhtenevään tilastointiin ja luotsauskeikkojen välittämiseen. Pääosa luotsipalvelun käyttäjistä on ikäihmisiä, joiden tavoittamiseen on edelleen tarpeen käyttää perinteisiä viestinnän keinoja.  Useissa kunnissa kulttuuriluotsit ja työntekijät tekevätkin aktiivisesti esittelykeikkoja tavoittaakseen asiakkaita kasvotusten.

Kunnissa on hyviä luotsitoiminnan käytäntöjä, joita voidaan mallintaa ja hyödyntää laajemmin. Kulttuuriluotsitoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää tiedostaa alueelliset erot ja vahvuudet. Uhkana toiminnan saavutettavuudelle on, että luotsitoiminta keskittyisi tulevaisuudessa kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Luotsauskeikkojen järjestämiseen liittyy erityisesti välimatkoihin ja kuljetuksiin liittyviä haasteita, jotka voivat jättää kulttuuriosallistumisesta kiinnostuneita toiminnan ulkopuolelle. Hankkeen myötä tavoitteena on tuoda esille erikokoisten kuntien sovelluksia kulttuuriluotsitoimintamallista ja tukea kuntia hyödyntämään omaa alueellista erityislaatuisuuttaan toiminnan järjestämisessä. 

Kulttuuriluotsitoimintaa tukevat ammattilaiset keskustelivat toiminnan tulevaisuusnäkymistä Tampere-talossa marraskuussa 2018. Kuva: Katri Leppisaari

Kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnalliseen verkostoon ovat tervetulleita liittymään kaikki toiminnan järjestämisestä kunnassaan kiinnostuneet ammattilaiset. Kulttuuriluotsin matkassa -blogissa tullaan hankkeen aikana esittelemään toiminnan järjestämistä eri kunnissa.

Teksti: Katri Leppisaari, koordinaattori, Kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallinen kehittämishanke  Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE, Tampereen kaupunki