Vertaistuki ja ammattilaisten sitoutuminen edellytyksenä kulttuuriluotsitoiminnan onnistumiselle - kuulumisia luotsityöpajoista

Marraskuussa käynnistyneen kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen kehittämishankkeen tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä sekä edistää toiminnan aloittamista kunnissa. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää kuulla vapaaehtoisia ja heidän kokemuksiaan toiminnan järjestämisestä ja tukemisesta.

Ennen hankkeen käynnistymistä lokakuussa 2018 tamperelaisille kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöluotseille järjestettiin työpaja, jossa he pääsivät pienryhmissä keskustelemaan siitä mikä on helpottanut heidän toimintaansa luotseina ja toisaalta mikä on vaikeuttanut luotsina toimimista. Marraskuussa samoja kysymyksiä kysyttiin Jyväskylän kulttuuriluotsitapaamisessa. Tampereen tilaisuuteen osallistui 40 osallistujaa. Jyväskylän tilaisuuteen osallistui 20 vapaaehtoista. Tampereella luotsit pohtivat vastauksia kysymyksiin kymmenessä pienryhmässä. Jyväskylässä ryhmiä oli neljä. Keskusteluiden päätteeksi ryhmien vastaukset käytiin läpi yhteisesti ja vapaaehtoisilla oli mahdollisuus täydentää vastauksiaan. Jyväskylässä vapaaehtoiset tutustuivat myös tamperelaisten vastauksiin ja äänestämään mielestään tärkeimpiä huomioita.

Jyväskylässä luotsitoiminta on aloitettu ensimmäisenä Suomessa, vuonna 2006, ja mukana tilaisuudessa oli vapaaehtoisia, jotka ovat olleet mukana toiminnassa sen alusta alkaen. Jyväskylässä työpajaan osallistui myös vast’ikään kulttuuriluotsikoulutuksen suorittaneita vapaaehtoisia. Tampereella, jossa toimintaa on järjestetty vuodesta 2013, mukana oli kulttuuriluotsien lisäksi myös liikunta- ja ympäristökohteisiin luotsaavia vapaaehtoisia sekä luotseja, jotka osallistuvat museopalveluiden kokoelmien toimintaan. Tampereella mukana oli lisäksi muutama vapaaehtoinen, jotka olivat vielä luotsikoulutuksessa. Sekä Jyväskylässä, että Tampereella työskentelee kokopäiväinen koordinaattori ja toiminnalla on pysyvä rahoitus.

 Tampereen luotsit pohtivat, mikä helpottaa toimintaa luotsina. Kuva: Pilvi Nissilä

Vertaistuki voimavarana

Kummankin kunnan luotsien vastauksissa ylivoimaisesti tärkeimpänä toimintaa helpottavana tekijänä pidettiin vertaistukea ja vapaaehtoisille järjestettäviä tapaamisia. Tämän teeman mainitsi Tampereella seitsemän kymmenestä ryhmästä ja Jyväskylässä kolme neljästä ryhmästä. Tampereella toivottiin, että yhteisiä tapaamisia kaikille eri tehtävissä toimiville vapaaehtoisille järjestettäisiin enemmän. Tampereella kaikille järjestettyjä tapaamisia on toiminnan laajentumisen myötä vähennetty, kun tapaamisia on järjestetty erikseen kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöluotseille sekä muissa tehtävissä toimiville luotseille. Kaikille yhteisiä tapaamisia ovat olleet kesäretki ja pikkujoulut.

”Jotkut luotsit toimivat irrallaan muista, joten yhteiset tapaamiset tärkeitä, että voi tuntea kuuluvansa joukkoon”.

Jyväskylässä toivottiin lisäksi, että vapaaehtoisten tapaamisissa jätettäisiin aikaa myös vapaalle kuulumisten vaihdolle ohjatun toiminnan ja luentojen lisäksi. Myös kokeneiden ja uusien luotsien välistä kokemustenvaihtoa pidettiin tärkeänä. Jyväskylässä kulttuuriluotseilla on nykyisin myös omia tapaamisia, joissa koordinaattori ei ole mukana.

Toiseksi tärkeimmäksi teemaksi nousi koulutus, ennakkotiedot ja luotsauskohteisiin perehtyminen etukäteen. Nämä seikat nousivat esille seitsemässä Tampereen ryhmistä ja kolmessa ryhmässä Jyväskylässä. Näyttelyihin etukäteen tutustumista yksin tai ryhmässä pidettiin tärkeänä neljässä ryhmässä Tampereella ja yhdessä Jyväskylässä. Jyväskylässä kiinnitettiin huomiota myös erilaisten luotsattavien tarpeiden tunnistamiseen:

”Helpottaa, kun tuntee luotsauskohteen sekä luotsattavan (vrt. vanhukset, maahanmuuttajat, erityisryhmät)”.

Ammattilaisten toiminnalle tarjoama tuki ja kannustava suhtautuminen mainittiin kuudessa vastauksessa Tampereella ja kahdessa Jyväskylässä. Jyväskylässä yhden ryhmän vastauksessa kerrottiin, että ammattilaisten asenne on ”kehittynyt positiiviseen suuntaan”. Tampereella kiiteltiin muun muassa ”henkilökunnan erinomaista suhtautumista kuva-arkiston luotseihin”. Tampereen lähitoreilla vertaisneuvontaa tarjoavat luotsit pitivät tärkeänä lähitorien palveluohjaajilta saatua tukea koordinaattorin tuen lisäksi. Jyväskylän tapaamisessa oltiin yksimielisiä siitä, että luotsit tulisi nähdä kaupungin kulttuuritoiminnan yhteisenä voimavarana.

Jyväskylässä kaksi ryhmää toi esille, että toimintaa helpottaa museoiden ja muiden kohteiden luotseille ja luotsattaville mahdollistama ilmainen sisäänpääsy tai hinnan alennus. Myös Tampereella toiminnassa mukana olevien kohteiden kanssa on neuvoteltu maksuton tai alennettu sisäänpääsy luotsattaville.

Pienryhmissä pohdittuja vastauksia käsiteltiin lopuksi yhdessä. Kuva: Pilvi Nissilä

Väärät odotukset ja viestintähaasteet toiminnan vaikeuttajina

 

Luotsitoimintaa vaikeuttavista tekijöistä useimmin vastauksissa mainittiin asiakkaiden toiminnalle asettamat väärät odotukset. Kaksi ryhmää Tampereella ja kaksi Jyväskylässä halusivat huomauttaa, että luotsit eivät ole ammattimaisia oppaita.

Usein aktiiviset luotsit ovat mukana myös monenlaisissa muissa harrastuksissa ja tehtävissä luotsitoiminnan ohella. Yksi ryhmä Tampereella ja kaksi Jyväskylässä koki, että toiminnalle ei ole antaa tarpeeksi aikaa henkilökohtaisista menoista johtuen. Toisaalta osa vapaaehtoisista kaipaisi lisää ”luotsauskeikkoja”. Tampereella kaksi ryhmää esitti, että luotsattavia on vaikeaa löytää ja kolme ryhmää puolestaan koki, että tieto toiminnasta ei tavoita potentiaalisia luotsattavia. Jyväskylässä yksi ryhmä nosti esille sen, että toimintaa ei tunneta tarpeeksi hyvin.

Luotsausten sopimista helpottaisi, jos vapaaehtoisella olisi tiedossaan mahdollisimman tarkat tiedot luotsattavan tarpeista, esimerkiksi mahdollisista liikuntarajoitteista. Jyväskylän vapaaehtoisten tapaamisessa keskusteluun nousi, kuinka tarkkoja tietoja luotsattavasta voidaan luotsille antaa ja kuinka haastavia asiakkaita voidaan luotsata. Yhdessä ryhmässä mietitytti haastavat luotsattavat ja luotsattavien kuntotaso. Tampereella kaksi ryhmää nosti esille ehdotuksen siitä, että yhden luotsin seurassa kohteeseen lähtisi vain 1-3 henkilöä, kun nykyinen maksimimäärä yhdelle luotsille monessa kohteessa on viisi henkeä. Jyväskylässä liian suuri luotsattavien ryhmä nousi esiin yhdessä vastauksessa.

Oravien aarteita -näyttely tarjosi kotoisat puitteet työpajakeskustelulle Jyväskylän taidemuseossa. Kuva: Katri Leppisaari

Tampereella toivotaan työkaluja ympäristöluotseille ja Jyväskylässä halutaan kehittää kulttuurikävelyitä Tampereen mallilla

Tapaamisissa vapaaehtoiset saivat lisäksi ehdottaa uusia ideoita toiminnan kehittämiseen. Jyväskylässä ryhmille annettiin mahdollisuus ”villiin korttiin” eli vapaavalintaisen keskusteluteeman valitsemiseen. Vain yksi ryhmä käytti kortin ja halusi nostaa esiin huomion siitä, että toiminnan koordinoinnissa linjata kulttuuriluotsauksen rajat, jotta toiminta erottuu saattajatoiminnasta. Loppukeskustelussa pohdittiin, että on tärkeää pitää kiinni toiminnan tavoitteesta tukea kulttuurin ja taiteen äärelle pääsyssä.

Tampereen ympäristöluotsit toivoivat käyttöönsä ”työkalupakkia” luonnon havainnointiin yhdessä luotsattavien kanssa. Jyväskylässä kulttuuriluotsit sen sijaan toivoivat käyttöönsä taidekorttipakkaa, jota voisi hyödyntää vierailuilla ikäihmisten palveluyksiköissä. Jyväskylässä vapaaehtoiset ovat vierailleet ikäihmisten palveluyksiköissä museosalkkujen ja taideteosten kanssa. Tampereella ei vastaavanlaista toimintaa ole kokeiltu.

Tampereella ehdotettiin myös yhteistyötä kotipalveluiden työtekijän kanssa: ammattilainen hoitaisi hoitotoimenpiteet ja luotsi kulkisi mukana seurustelemassa asiakkaan kanssa. Lisäksi toivottiin yhteistyön tiivistämistä kaupungin PALI-palvelubussien kanssa. Tällaista yhteistyötä on aiemmin kokeiltu, kun luotsit ovat kiertäneet palvelubussien kyydissä esittelemässä toimintaa. Lisäksi Tampereella toivottiin eri kuntien luotsien yhteisiä tapaamisia, uusia luotsauskohteita esimerkiksi teatteriin ja sirkukseen. Kulttuurikävelykohteiksi ehdotettiin kampusalueita ja keskeneräisiä rakennushankkeita, joita on parhaillaan Tampereella.

Jyväskylässä ehdotettiin yhteistyötä kirjastoauton kanssa. Vapaaehtoiset toivoivat myös yhteistyön tiivistämistä eri yhdistysten kanssa. Vastauksissa ehdotettiin myös taiteilijavierailuiden järjestämistä ”buustaamaan” toimintaa ja yhteistyön lisäämistä taidelaitosten kanssa. Jyväskylässä tahdottaisiin lisäksi kehittää kulttuuriraitteja ja kulttuurikävelyitä Tampereen esimerkkiä seuraten. Tampereella luotsit ovat järjestäneet avoimia kulttuurikävelyitä kaupungin kulttuuripalveluiden tuottamille kulttuuriraiteille.

Jyväskylän tapaamisessa luotsit pääsivät äänestämään mielestään tärkeimpiä huomioita. Kuva: Katri Leppisaari

Vapaaehtoisten ideoita ja palautetta tullaan hyödyntämään kuntien kulttuuriluotsitoiminnan kehittämisessä. Kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen kehittämishankkeen myötä myös muita kuntia kannustetaan keräämään palautetta luotsitoimintaan osallistuvilta vapaaehtoisilta.

Teksti: Katri Leppisaari, koordinaattori, Kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallinen kehittämishanke, Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE, Tampereen kaupunki