Siirry pääsisältöön

”Se on upeeta, kun ihmiset antaa niin paljon aikaa ilman mitään semmosta vastinetta”



Tämä luotsatun haastattelukommentti jäi mieleeni, kun luin Heidi Jäntin marraskuussa 2017 valmistuneen, kulttuuriluotsattujen kokemuksia tutkineen pro gradu -tutkielman ”Kulttuuriluotsi osallisuuden mahdollistajana?” (s. 72). Heidin tuloksissa korostuu sama havainto, kuin muissakin luotsien ”asiakkaiden” kokemuksia käsittelevissä tarkasteluissa: luotsatut ovat todella kiitollisia saamastaan avusta, seurasta ja tuesta.

Muttei luotsitoimintaan aivan ilman vastinetta osallistuta kuitenkaan. Päinvastoin, kulttuurin vapaaehtoiset kokevat useimmiten saavansa hyvin paljon vastineeksi osallistumisestaan. Keräsimme näitä kokemuksia joulukuussa järjestetyssä vertaistapaamisessa, johon osallistui kulttuuriluotseja Tampereelta ja Jyväskylästä sekä Työväenmuseo Werstaan vapaaehtoisia museosakkilaisia.




Vapaaehtoistoimijat koolla Työväenmuseo Werstaalla

Usein palkitsevana koettiin mahdollisuus kohdata ihmisiä ja jakaa näyttelyiden herättämiä ajatuksia yleisön kanssa. Tällaisiin kohtaamisiin kulttuuriluotsitoiminta on omiaan, sillä - kuten yksi luotsi asian ilmaisi - ”taide altistaa ihmiset juttelemaan”. Kulttuuriluotsit myös hankkivat paljon taustatietoa toiminnasta, jossa he ovat mukana. Tätäkään ei pidetty rasitteena vaan palkintona - merkityksellisenä mahdollisuutena uuden oppimiseen. Lisäksi yhteisöllisyys eli hyvä porukka, jossa kukkii hyvä huumori, oli selkeä plussa. Sykähdyttävää vastinetta on myös kokemus avuksi olemisesta: luotsattavien innostus, kiitollisuus ja ilo ovat mieleenpainuvia elämyksiä auttajallekin.

Vapaaehtoistoimijat itse kokevat siis olevansa vahvasti saamapuolella.


-Marko Nousiainen, TAITE Tampere 










Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkistäytymistä, nuuskimista ja vertaiskokemuksia

Tampereen luotsit kävivät elokuussa vierailulla virkistäytymässä ja nuuskimassa uusia luotsausmalleja Jyväskylässä. Lue Riitta Vesannon kuvaus siitä, mitä mielenkiintoista matkan aikana tapahtui. Bussillinen meitä tamperelaisia kulttuuri- ja liikuntaluotseja vietti mieleenpainuvan, kauniin elokuisen päivän 23.8. Jyväskylässä paikallisten luotsien isännöiminä. Oli hienoa päästä itsekin luotsina luotsattaviksi! Matkalla pysähdyimme Korpilahdella, jossa pääsimme mukaan jo heti bussissa hauskalle aikamatkalle entisen Korpilahden elämään. Jokunen uskaltautui kirkolle johtavalle ”synninpolullekin”. Joimme kahvit satamassa ja kävimme Höyry-gallerian näyttelyissä. Höyry-galleria Korpilahdella. Päivä Jyväskylän Seminaarimäellä alkoi museokeskus Soihdussa, jossa Tiedemuseon museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen kertoi meille museosta ja Jyväskylän yliopiston nykyhetkestä upeassa Tissarin taidekokoelmahuoneessa.  Tissarin taidekokoelmahuoneessa Näyttelykeskus Soihdussa. Jakaannuimme kolmeen r

Piski - uteliaan kuljeskelijan matka kulttuuriluotsitoiminnan symboliksi

Kulttuuriluotsitoiminta sai vuonna 2018 uuden symbolin, kun taiteilija Outi Markkanen lahjoitti teoksissaan esiintyvän uteliaan koirahahmon, Piskin, kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen verkoston käyttöön. Piski-hahmo ilmestyi taiteilija Outi Markkasen (s.1951) teoksiin vuonna 1997. Taiteilija oli löytänyt koirahahmon luonnoskansiostaan ja innostui kehittämään sitä edelleen. Syytä sille, miksi Piski oli alun perin paperille luonnosteltu, ei Outi Markkanen osaa tarkemmin selittää. Ensimmäinen Piski-aiheinen teos oli linokaiverrus, jossa Piski puhalsi suustaan sydämenmuotoisen kuplan. Maailmaan eksyneen oloisesta hahmosta kehkeytyi vapaa kuljeksija, jota Outi Markkanen alkoi sijoittaa erilaisiin ympäristöihin. Ensimmäisen Piski-sarjan nimi Erään koiran tutkimuksia on lainattu Outi Markkasen lempikirjailijan Frans Kafkan novellilta. Taiteilijan mukaan nimi korostaa ”sen maailman absurdiutta”, jota Piski tarkastelee. Piski on seikkaillut Erään koiran tutkimuksia -sarjan l

Karkkilassa kulttuurikaveritoiminta on yksi tapa parantaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia

Karkkilassa kulttuurikaveritoimintaa kehitetään Kaikukortti- ja Elämyspolku-toiminnan rinnalla edistämään vapaa-ajanviettomahdollisuuksien saavutettavuutta. Kulttuurikaverikoulutus on avannut myös vapaaehtoisten silmiä vanhan tehdaskaupungin monipuoliselle kulttuuritarjonnalle .  9000 asukkaan vanhassa tehdaskaupungissa Karkkilassa on aktiivinen kulttuurielämä. On luontevaa, että Suomen eturivin elokuva-alan ammattilaisten Aki Kaurismäen ja Aleksi Salmenperän asuinkunnassa on aktiivinen elokuvakerho Kino Iglu. Sen sijaan erityislaatuinen yhteistyömalli on, että kerhon toimintaa pyöritetään yhteistyössä muun muassa etsivän nuorisotyön kanssa. Kokeilukulttuuri, sitkeys ja ennakkoluulottomuus kuvaavatkin hyvin kunnan kulttuurielämää.   Kino Iglu voisi olla Karkkilassa yksi luonteva kulttuurikaverikohde. Kaupungissa toimii myös paljon yhdistyksiä ja muita yksityisiä palveluntarjoajia, ja niiden ohella kaupungin omista palveluista löytyy kulttuurikohteita esimerkiksi kir