Tänä vuonna tulee kuluneeksi jo 15 vuotta siitä, kun museolehtori Sirpa Turpeinen ideoi uudenlaisen vapaaehtoistyön muodon, jossa ihmisiä luotsataan kulttuurin ja taiteen pariin.
Sen jälkeen toimintamuoto on kehittynyt, kasvanut ja levinnyt ympäri Suomea yli kahdellekymmenelle paikkakunnalle. Kulttuuriluotseista käytetään eri paikkakunnilla erilaisia nimityksiä ja myös toimintamuodot vaihtelevat. Kaikkien perusideana on kuitenkin mahdollistaa kulttuurielämyksiä ja edistää saavutettavuutta.
Kyse on ennen kaikkea osallisuuden parantamisesta sekä kulttuurisen hyvinvoinnin lisäämisestä. Useassa kulttuuriluotsitoiminnasta tehdyssä tutkimuksessa on todennettu toiminnan hyvinvointivaikutus luotsattaville sekä vapaaehtoisille itselleen. Myös kulttuuritoimijat hyötyvät koulutettujen ja tarjontaan perehtyneiden vapaaehtoisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kulttuuriluotsitoiminnan hyvinvointivaikutukset tuodaan esiin myös monien kuntien ja kaupunkien osallisuuspuheissa ja -asiakirjoissa. Samoin laki kuntien kulttuuritoiminnasta velvoittaa kuntia järjestämään kulttuuritoimintaa sekä edistämään kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta. Toiminnan vaikuttavuus on siis todennettavissa monesta eri näkökulmasta.
Kulttuuriluotsitoiminnan paikalliset erityispiirteet
Luotsitoiminnan visio on osallisuuden parantamisen lisäksi omaan ympäristöön ja elämään vaikuttaminen. Siksi onkin tärkeää, että toiminta muovautuu paikallisesti ja paikallisten tarpeista käsin. Se, että kulttuuriluotsitoiminta on levinnyt niin laajalle ja saanut niin paljon eri muotoja kertoo siitä, että sille on ollut tarvetta ja että sillä on vaikutusta. Vaikka toimintaan käytettävät resurssit vaihtelevat palkatusta koordinaattorista vapaaehtoisvoimin järjestettävään toimintaan, on monella paikkakunnalla onnistuttu luomaan merkittävää kulttuurista vapaaehtoistyötä yhteistyössä paikallisten kulttuurilaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa.
Toisaalla keskitytään pelkästään kulttuuritoimintaan, kun taas toisaalla kulttuuri on integroitunut muuhun vapaaehtoistoiminaan. Toimintamuotoina voi olla luotsausten ja avustamisen lisäksi kulttuurin ja muun toiminnan vieminen asiakkaiden luokse tai vaikkapa taidelaitosten kehittäminen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Vapaaehtoisilla itsellään on monilla paikkakunnilla suuri rooli toiminnan kehittämisessä.
Yhtä vaikeaa kuin kulttuurin käsitteen määrittely on se, minkälainen toiminta edesauttaa kulttuurista hyvinvointia. Siksi kaikenlainen vuorovaikutus, näkemysten laajentaminen sekä elämysten mahdollistaminen auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Tämä onkin kulttuuriluotsitoiminnan ytimessä ja yhdistää kaikkien paikkakuntien vapaaehtoistyön tavoitteita ja tarkoituksia.
Vapaaehtoiset toiminnan keskiössä
Kulttuuriluotsitoimintaan voi ottaa hyvin monta eri näkökulmaa ja näin on jo tehty erilaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Nyt kuluvana 15 juhlavuotena keskiöön nostetaan kuitenkin vapaaehtoiset sekä heidän tarinansa. Aktiiviset ja omistautuneet vapaaehtoiset ovat valtavan suuri voimavara kaikkien kaupunkien toiminnalle. Heillä on usein arvokasta tietoa sekä näkemyksiä jakaa kulttuurilaitoksille ja erilaisille palveluntuottajille sekä tietoa luotsattavien kohtaamista haasteista. Vapaaehtoiset ympäri Suomen mahdollistavat lukemattomien ihmisten kulttuurielämyksiä, kannustavat ja avustavat heitä pääsemään liikkeelle sekä tuovat iloa ja virkeyttä ihmisten elämään.
Korona toi mukanaan suuria haasteita ja monella paikkakunnalla kulttuuriluotsitoiminta on ollut täysin pysähdyksissä. Tilanteen aiheuttama epävarmuus ja sosiaalisten kontaktien rajoittaminen vaikuttaa vapaaehtoisiin monin tavoin. Näinä aikoina on entistä tärkeämpää huolehtia vapaaehtoisista ja pitää yllä toiveikkuutta sekä edistää luotsitoiminnan hyvää henkeä. Kun elämä palaa normaaliksi, kulttuurikohteet aukeavat ja erilaisia tapahtumia on mahdollista taas järjestää, vapaaehtoisia tarvitaan entistä enemmän. Vaikka yhteiskunnallisesti kulttuurin tukeminen takkuaa, monet ihmiset ovat ymmärtäneet sen merkityksen entistä kirkkaammin poikkeusolojen aikana.
Kulttuuriluotsin matkassa- blogissa julkaistaan pitkin juhlavuotta eri paikkakuntien vapaaehtoisten kertomuksia ja haastatteluja. Toivottavasti niiden lukeminen tuo iloa ja oivalluksia sekä näkemyksen siitä, miten monella tapaa merkityksellistä kulttuuriluotsitoiminta on!
Pipsa Niemi
Jyväskylän kulttuuriluotsitoiminnan vapaaehtoinen ja valtakunnallisen toiminnan työharjoittelija
Kommentit
Lähetä kommentti