Siirry pääsisältöön

Karkkilassa kulttuurikaveritoiminta on yksi tapa parantaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia


Karkkilassa kulttuurikaveritoimintaa kehitetään Kaikukortti- ja Elämyspolku-toiminnan rinnalla edistämään vapaa-ajanviettomahdollisuuksien saavutettavuutta. Kulttuurikaverikoulutus on avannut myös vapaaehtoisten silmiä vanhan tehdaskaupungin monipuoliselle kulttuuritarjonnalle

9000 asukkaan vanhassa tehdaskaupungissa Karkkilassa on aktiivinen kulttuurielämä. On luontevaa, että Suomen eturivin elokuva-alan ammattilaisten Aki Kaurismäen ja Aleksi Salmenperän asuinkunnassa on aktiivinen elokuvakerho Kino Iglu. Sen sijaan erityislaatuinen yhteistyömalli on, että kerhon toimintaa pyöritetään yhteistyössä muun muassa etsivän nuorisotyön kanssa. Kokeilukulttuuri, sitkeys ja ennakkoluulottomuus kuvaavatkin hyvin kunnan kulttuurielämää.  

Kino Iglu voisi olla Karkkilassa yksi luonteva kulttuurikaverikohde. Kaupungissa toimii myös paljon yhdistyksiä ja muita yksityisiä palveluntarjoajia, ja niiden ohella kaupungin omista palveluista löytyy kulttuurikohteita esimerkiksi kirjasto, Ruukkimuseo Senkka, johon kuuluvat Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer ja kesällä auki oleva työläismuseokortteli.  Lisäksi kaupungintalon ympäristön tehdasmiljöö ja teollisuushistoria tarjoavat aiheita erilaisille kulttuurikävelyille ja -tapahtumille.
 
Työväenopiston rehtori Milla Malmberg kertoo, että kulttuurikaveritoimintaa on Karkkilassa kehitetty yhtenä vastauksena valtuustoaloitteeseen, jossa toivottiin kuntalaisille enemmän maksuttomia ja taloudellisesti saavutettavampia kulttuuritapahtumia ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Kulttuuriosallistumismahdollisuuksien edistämiseksi Karkkilassa otettiin käyttöön myös Kaikukortti keväällä 2018, ja toiminta on vakiinnutettu 2019. Kaikukortti-yhteistyö on avannut moniammatillisia yhteistyömahdollisuuksia kunnassa, jossa kulttuuri- ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eivät aiemmin ole verkostoituneet. 

Toisena vastauksena taloudellisesti saavutettavien palveluiden lisäämiseksi Karkkilan kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualueen yksiköt alkoivat kartoittaa kartoittaa kuntalaisille suunnattuja palveluja: Selvitettiin kenelle toimintaa on jo tarjolla ja keitä tulisi huomioida entistä paremmin. Tuloksena kartoituksesta on Elämyspolku, joka on suunniteltu tarjoamaan vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja kulttuuri- ja taidekasvatusta sekä tietoa kunnan järjestämästä toiminnasta eri elämänvaiheissa oleville asukkaille. Elämyspolku-toimintaan on nykyään kunnan budjetissa pysyvä rahoitus. Karkkilassa olisi toiveena, että Kaikukortti-asiakkaat voisivat saada tukea kulttuurikaveripalvelusta ja kulttuurikaverit voisivat olla tukena niille, jotka eivät pääse osallisiksi Elämyspolun tarjonnasta tai kaipaavat tukea osallistumiseen.

Karkkilan työväenopisto on vahvistanut rooliaan vapaaehtoistoimijoiden yhteen kokoajana ja hyvällä menestyksellä on kokeiltu seurakunnan, SPR:n ja kulttuurikaveritoiminnasta kiinnostuneiden vapaaehtoisten yhteisiä vertaistapaamisia. Työväenopisto toimii myös kulttuurikavereiden kouluttaja- ja tukijatahona. Karkkilan ensimmäiselle kulttuurikaverikurssille osallistui 5 henkilöä, ja vapaaehtoiset ovat kerran kuussa tutustuneet Malmbergin johdolla kunnan kulttuurikohteisiin. Tutustumisissa vapaaehtoisille on esitelty kohteiden tilat ja käyty läpi esteettömyyskysymyksiä. Vapaaehtoiset ovat saaneet myös tietoa Kaikukortti- ja Elämyspolkutoiminnasta. 

Karkkilan työväenopiston rehtori Milla Malmberg (vas.) on tutustuttanut vapaaehtoisia kaupungin kulttuurikohteisiin. Vapaaehtoiset Anna ja Soile ovat päässeet katsomaan kotikaupunkiaan uudesta näkökulmasta. Kuva: Katri Leppisaari

Kun kulttuurikaverikoulutukseen osallistuneilta vapaaehtoisilta Annalta ja Soilelta kysyy, mitä he ovat saaneet vierailuista, selviää, että vaikka oman kunnan kulttuurikohteet ovat olleet tiedossa, ovat ne käyneet kunnolla tutuiksi vasta koulutuksen aikana. Kuulemma paikallislehden ilmoitukset kunnan kulttuuritarjonnasta huomioi helpommin ja menoista on helppoa nyt vinkata myös naapureille ja tutuille. Vieraan ihmisen kanssa lähteminen kohteisiin Annaa ja Soilea vielä hieman jännittää, mutta kynnystä helpottaa, kun on tarkoitus aloittaa käynneistä kohteissa pienellä porukalla, jossa mukana on tuttu kulttuurikaveri. Mennään yhdessä! -teemaviikolla kulttuurikaverit lähtevät Karkkilan Soiva kirjasto -tapahtumaan seuraksi muun muassa työväenopiston kielikahvilaryhmän kotoutujille.

Seuraavana askeleena toiminnan kehittämisessä on kulttuurikaveripäivystyksen perustaminen ja toiminnan markkinointi paikallisille sosiaali- ja terveysalan yhteisöille. Myös yhteistyötä kirjaston kanssa on keskusteltu. Ensi vuodelle Karkkilassa on jo suunnitteilla uusi kulttuurikaverikoulutus.

Teksti: Katri Leppisaari, koordinaattori, Kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallinen kehittämishanke

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkistäytymistä, nuuskimista ja vertaiskokemuksia

Tampereen luotsit kävivät elokuussa vierailulla virkistäytymässä ja nuuskimassa uusia luotsausmalleja Jyväskylässä. Lue Riitta Vesannon kuvaus siitä, mitä mielenkiintoista matkan aikana tapahtui. Bussillinen meitä tamperelaisia kulttuuri- ja liikuntaluotseja vietti mieleenpainuvan, kauniin elokuisen päivän 23.8. Jyväskylässä paikallisten luotsien isännöiminä. Oli hienoa päästä itsekin luotsina luotsattaviksi! Matkalla pysähdyimme Korpilahdella, jossa pääsimme mukaan jo heti bussissa hauskalle aikamatkalle entisen Korpilahden elämään. Jokunen uskaltautui kirkolle johtavalle ”synninpolullekin”. Joimme kahvit satamassa ja kävimme Höyry-gallerian näyttelyissä. Höyry-galleria Korpilahdella. Päivä Jyväskylän Seminaarimäellä alkoi museokeskus Soihdussa, jossa Tiedemuseon museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen kertoi meille museosta ja Jyväskylän yliopiston nykyhetkestä upeassa Tissarin taidekokoelmahuoneessa.  Tissarin taidekokoelmahuoneessa Näyttelykeskus Soihdussa. Jakaannuimme kolmeen r

Piski - uteliaan kuljeskelijan matka kulttuuriluotsitoiminnan symboliksi

Kulttuuriluotsitoiminta sai vuonna 2018 uuden symbolin, kun taiteilija Outi Markkanen lahjoitti teoksissaan esiintyvän uteliaan koirahahmon, Piskin, kulttuuriluotsitoiminnan valtakunnallisen verkoston käyttöön. Piski-hahmo ilmestyi taiteilija Outi Markkasen (s.1951) teoksiin vuonna 1997. Taiteilija oli löytänyt koirahahmon luonnoskansiostaan ja innostui kehittämään sitä edelleen. Syytä sille, miksi Piski oli alun perin paperille luonnosteltu, ei Outi Markkanen osaa tarkemmin selittää. Ensimmäinen Piski-aiheinen teos oli linokaiverrus, jossa Piski puhalsi suustaan sydämenmuotoisen kuplan. Maailmaan eksyneen oloisesta hahmosta kehkeytyi vapaa kuljeksija, jota Outi Markkanen alkoi sijoittaa erilaisiin ympäristöihin. Ensimmäisen Piski-sarjan nimi Erään koiran tutkimuksia on lainattu Outi Markkasen lempikirjailijan Frans Kafkan novellilta. Taiteilijan mukaan nimi korostaa ”sen maailman absurdiutta”, jota Piski tarkastelee. Piski on seikkaillut Erään koiran tutkimuksia -sarjan l